Monet eduskuntapuolueet ovat ilmoittaneet, etteivät halua perussuomalaisten kanssa hallitukseen – valtio-opin professori: uutta suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa
Suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa on uutta, että lähdetään selvästi ennen vaaleja sanomaan kenen kanssa hallitukseen ei mennä. Näin sanoo valtio-opin professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista.
Tähän mennessä muun muassa SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden puheenjohtajat ovat ilmoittaneet, että eivät näe puoluettaan samassa hallituksessa perussuomalaisten kanssa. Lisäksi RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoo Ylelle pitävänsä hyvin epätodennäköisenä, että RKP olisi samassa hallituksessa PS:n kanssa. Hän ei kuitenkaan täysin sulje sitä pois.
Grönlund arvelee, että muiden puolueiden reaktiot johtuvat pitkälti vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalon ulostulosta – muut puolueet eivät halua antaa vihreille yksinoikeutta olla perussuomalaisten vastavoima. Hän uskoo SDP:n puheenjohtajan, pääministeri Sanna Marinin arvioineen, että kokoomus tai SDP on vaalien jälkeen suurin puolue.
– Jos kävisi niin, että perussuomalaiset olisivat suurin puolue, se olisi hankalaa varsinkin Marinin kannalta.
Grönlund sanoo, että SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton ulostulot eivät todennäköisesti vaikuta hallitusneuvotteluihin, jos kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo muodostaa hallitusta.
– En usko, että hallituksessa istuu kokoomus, perussuomalaiset ja SDP. Sellainen kolmen suuren hallitus ei ole todennäköinen.
Grönlund ei myöskään usko, että kokoomus ennen vaaleja sanoisi, kenen kanssa se muodostaa hallituksen tai ei muodosta hallitusta.
Jos Orpo aloittaisi hallitustunnustelut, kokoomus pyrkisi Grönlundin mukaan neuvottelemaan sekä SDP:n että perussuomalaisten kanssa ja muodostamaan sellaisen hallituksen, joka kokoomuksen mielestä toteuttaisi kokoomuslaisinta politiikkaa.
Kokoomuksen johtamissa hallitusneuvotteluissa hallitus muodostuisi todennäköisesti joko sinipunan tai porvarihallituksen varaan.
– Tuskin perussuomalaisten ja kokoomuksen hallitukseen vihreät ja vasemmisto olisivat tulossa. RKP on ehkä se kysymysmerkki, sillä heidän kantansa ei ole niin yksiselitteinen. Heillä on ollut yleensä halukkuutta ja kykyä toimia erilaisissa koalitioissa. Lisäksi RKP:n sisällä on enemmän heterogeenisyyttä siinä, kuinka arvoliberaaleja he ovat, Grönlund sanoo.
Grönlund toivoo, ettei mikään puolue niele sanojaan vaalien jälkeen, sillä se olisi politiikan uskottavuuden kannalta huono asia. Hänen mukaansa puolueiden olisi ylipäätään parempi kertoa, kenen kanssa hallitukseen halutaan.
– Kun äänestetään, olisi hyvä tietää, mitä hallituspohjaa äänestäjät sitten äänestämällä saavat. Nyt on lähdetty tällaiseen ei haluta noiden kanssa -linjalle, mutta ei kuitenkaan ole sanottu, mitkä olisivat ne suosituimmat vaihtoehdot, Grönlund sanoo.
Hän arvelee myös, että ulostulot kertovat siitä, että konsensushakuisuus on vähentynyt. Monet puolueet myös saattavat ajatella, että perussuomalaisissa ei olla valmiita kompromisseihin.