Miten valtion varoja pitäisi hoitaa? Tänään framilla opposition vaihtoehtobudjetit

Eduskunta keskustelee tänään perussuomalaisten, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjeteista.

Vaihtoehtobudjettien esittelypuheenvuorojen jälkeen puheenvuoron käyttää valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.).

Perussuomalaiset esitti vaihtoehtobudjetissaan reilun puolen miljardin euron leikkausta kehitysapuun ja vajaan 300 miljoonan säästöjä maahanmuuttoon liittyvistä menoista.

Perussuomalaiset esitti myös muun muassa polttoaineverojen keventämistä yhteensä reilulla 350 miljoonalla eurolla ja Yle-veron kevennystä 139 miljoonalla. Pienten eläkkeiden verotusta puolue keventäisi 41 miljoonalla eurolla.

Työtulovähennystä perussuomalaiset alentaisivat 151 miljoonalla eurolla.

Kokoomus puolestaan esitti vaihtoehtobudjetissaan muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista siten, että tukisumma laskisi työttömyyden pitkittyessä. Työttömyyden alussa turva olisi nykyistä parempi.

Kokoomuksen mukaan eduskunnan tietopalvelu on arvioinut, että ansiosidonnaisen porrastus toisi 8 500 lisätyöllistä.

Kokoomus keventäisi työn verotusta 800 miljoonalla eurolla. Osan siitä puolue rahoittaisi lopettamalla eläkkeen kertymisen ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta.

Kristillisdemokraatit nostivat vaihtoehtobudjettinsa kärkitavoitteiksi hoivakriisin ratkaisun, perhepolitiikan kannusteet sekä energiaverojen kevennykset.

Hoitojonojen purkua puolue tavoittelisi puolen miljardin panostuksella muun muassa hoitohenkilökunnan palkkaukseen.

Kristillisdemokraatit esittivät myös vanhuspalveluiden ja saattohoidon parantamista, terapiatakuun käyttöönottoa ja omaishoidon verovapautta.

Perheiden toimeentulon parantamiseksi puolue ehdotti lapsilisiin 10 euron tasokorotusta, mikä tarkoittaisi perheelle 120 euron lisätuloa jokaista lasta kohden. Ehdotuksen taustalla on suomalaisten ennätysalhainen syntyvyys.