Mistä eväät uuteen nousuun? – Keskustan kansanedustajat vastaavat
Mitä keskustan kansanedustajat ajattelevat gallupluvuista, hallitusyhteistyöstä, eduskuntaryhmän ja johdon yhteistyöstä ja tulevien vaalien avainteemoista? Suomenmaa kysyi teemoista viideltä keskustan edustajalta.
Keskusta kokoontuu juhlatunnelmissa Lappeenrannassa, kun koronarajoituksista on vihdoinkin päästy, elämä elpynyt normaaliksi ja suuretkin tapahtumat palanneet ohjelmaan. Ukrainan sota varjostaa kuitenkin maailmantilannetta, ja kotimaassa puolueiden katseet ovat jo pitkään olleet kevään eduskuntavaaleissa.
Keskustaedustajien joukossa vallitsee yksimielisyys vaalien tärkeydestä puolueelle, mutta monessa muussa kysymyksessä näkemyksessä eroavat.
Viimeisin Ylen gallup näytti keskustan kannatuksen laskeneen 12,1:een prosenttiin. Huolestunein joskaan ei yllättynyt tuloksesta on Hannu Hoskonen. Hänen mukaansa seuraava tulos on alle 10 prosenttia, ellei linja muutu:
– Nykyinen liberaali linja vie keskustan kannatuksen. Miksi ydinkannattajat äänestäisivät puoluetta, joka on hylännyt keskustalaiset perusarvot, antaa hallituksessa kaikessa periksi vihreille ja hyväksyy EU:n elvytyspaketit, jotka ovat vastoin Suomen liittymissopimusta?
Hoskonen on yhä käärmeissään siitä, että häntä ”rangaistiin EU-linjasta puhumisesta” ja että keskusta on mukana hallituksessa valmistelemassa esimerkiksi uutta luonnonsuojelulakia.
Pasi Kivisaari ja Arto Pirttilahti eivät laita yksittäiselle galluptulokselle yhtä suurta painoarvoa, vaikka myöntävät tuloksen huonoksi.
– Täytyyhän sitä kysyä, miten saadaan äänestäjien luottamusta ja puolueen vetovoimaa lisättyä eduskuntavaalien lähestyessä. Kunta- ja aluevaaleissa se onnistui. Mielestäni pahin ongelma on, ettei keskustaa nähdä positiivisena tulevaisuuspuolueena, ja ote alle 40-vuotiaisiin äänestäjiin on todella heikko, Kivisaari sanoo.
– Prosentit heittelevät virhemarginaalien sisällä, eikä yksittäisiin gallupeihin kannata mielestäni liikaa tuijottaa. Pitkäjänteinen työ on tärkeämpää. Jos katsoo vuoden 2019 hallitusohjelmaa ja keskustan tavoitteita, ne ovat pääosin toteutuneet, vaikka kaudella on riittänyt mullistuksia pääministerin vaihdosta koronaepidemiaan ja Ukrainan sotaan, Pirttilahti kommentoi.
Anu Vehviläisen mukaan gallupkurimus sekä vaikuttaa toimintatapoihin ja henkeen että johtuu niistä.
– Itseluottamuksen ja ryhmähengen puutetta on näkynyt puolueessa ja eduskuntaryhmässäkin. Minusta on aina tärkeä juttu, että pitää seistä hallitusvastuussa tehtyjen päätösten takana, mutta katse on oltava tulevaisuuteen. Mitään vaaleja ei voiteta menneillä teoilla.
Hanna-Leena Mattila on Pirttilahden tavoin huolissaan siitä, että keskusta näyttäytyy menneisyyden puolueena, josta puuttuu sukupolvien välinen aito ja tasavertainen keskustelu.
– Se näkyy kannatusprosentissakin, että nuoria ei kuunnella, heitä ei osallisteta eikä oteta vakavasti mukaan keskusteluun. Siinä meillä on työstämistä. Nuorilla on oma maailmankatsomuksensa, ja he katsovat ennen kaikkea tulevaisuuteen esimerkiksi ilmastoasioissa.
– Maailma muuttuu, mutta kautta aikojen nuoret on olleet sellaisia, että saattavat esittää radikaalejakin ajatuksia. Usein siinä on aito viisauden siemen, jota varttuneempienkin on hyvä kuunnella, Mattila painottaa.
Kun Annika Saarikko valittiin puheenjohtajaksi, hän korosti avointa, reaaliaikaista ja tasaveroista kommunikaatiota johdon ja eduskuntaryhmän välillä. Tässä on kaikkien vastaajien mukaan onnistuttu, mutta mielipiteet eroavat siinä, miten keskustan ääni on kuulunut hallituksessa ja millaisia esityksiä eduskuntaryhmään on tuotu.
Kaikki viisi sanovat, että yhteys eduskuntaryhmään on toimiva, ryhmä on pidetty ajan tasalla eikä kukaan ole liioin vuotanut keskeneräisiä asioita sieltä ulos.
Arto Pirttilahden ja etenkin Hannu Hoskosen mukaan hallitustyö on ollut vaikeinta vihreiden kanssa. Hoskosen mukaan keskusta on jopa ollut ”vihreiden apupuolue”.
– Kompromisseja täytyy tehdä, mutta vihreiden kanssa on ollut kitkaa lähes koko ajan ja kaikesta. Molemmissa puolueissa on aitoa kiinnostua luontoon ja syvänvihreään Suomeen, mutta keinot, kokemuspohja ja tavoitteet edistää sitä eroavat paikoin radikaalisti, muotoilee Pirttilahti.
Myös Hanna-Leena Mattila nimeää vihreät hankalimmaksi hallituskumppaniksi, mutta sovinnollisempaan sävyyn.
– Opettajataustaisena koen, että tässä hallituksessa on ollut hirveän helppo tehdä hyvää sivistys- ja sotepolitiikkaa. Varmasti myös puolustusasioissa. Vihreät on ehkä se, jonka kanssa eniten hiertänyt, etenkin maa- ja metsätalouteen sekä ympäristöön liittyvissä asioissa, mutta niissäkin on tehty myös hyvää yhteistyötä.
Pasi Kivisaari muistuttaa, ettei oppositiosta saa läpi ainuttakaan tavoitetta.
– Varmasti hallitusvastuu ja jotkut siellä tehdyt päätökset ovat laskeneet kannatusta, mutta samaa hintaa maksaa jokainen puolue. Ei siellä kukaan voi yksin linjaa sanella.
Anu Vehviläisen mukaan ulkopuolelta tulevat uhat ovat yhdistäneet hallitusta ja rauhoittaneet tilannetta.
– Virheitäkin on varmasti tehty, mutta kokonaisuutena hallitus on mielestäni pärjännyt hyvin. Uskaltaisin luonnehtia tätä vaalikautta jopa kansalaisten vaalikaudeksi. Pandemia otettiin vakavasti ja saatiin selätettyä, ja Nato-ratkaisussa suomalaiset kansalaisina näyttivät suuntaa.
Eduskuntavaaleihin on aikaa vajaa yhdeksän kuukautta.
Maailman ja politiikan käänteet ovat tunnetusti olleet nopeita, mutta se on fakta, ettei keskustan kentällä ja tuskin johdossakaan olla tyytyväisiä nykyisiin kannatuslukuihin. Kansanedustajilla on sekä eriäviä että yhteneviä näkemyksiä siitä, millä eväillä keskusta voi vaaleihin lähteä.
Pirttilahden mukaan puoluekokouksessa julkistettu slogan ”Oma maa, koko maa” on hyvä tiivistys vaalivalteista.
– Kotimaisen ruoan ja energian tuotannon tärkeys korostuu, kun arjen turvallisuus on järkkynyt. Keskustan perusviesti on mielestäni kunnossa, mutta sitä pitää päivittää – eikä pienituloisia ja syystä tai toisesta heikommilla olevia saa unohtaa.
Mattila ja Kivisaari pitävät oleellisen tärkeänä, että keskusta tavoittaa myös uusia ja nuorempia äänestäjiä.
– Yhden puoluebarometrin tulos oli, että keskustan äänestäjien keski-ikä on 69 vuotta. Sitten meillä ihmetellään, miksi nuoret eivät löydä keskustaa itselleen. On kovin hedelmätöntä, että vanhemmassa kaartissa on kunnallisjärjestöissä vielä sellaista henkeä, että ei vaikkapa ilmastonmuutos ole totta, kun niinhän tuo näyttää talvi edenneen. Erilaiset näkemykset kuuluvat asiaan, mutta tasavertainen huomioiminen ja keskusteluyhteys pitää löytyä, Mattila sanoo.
– Keskusta on aina ollut tulevaisuuspuolue, mutta nyt sen viesti ei vain läpäise nuorempien ikäluokkien ja liikkuvien äänestäjien seulaa. Täytyisi jotenkin saada perille, että olemme kuitenkin esimerkiksi lapsiperheiden, mielenterveyshoidon ja koulutuksen asialla, pohtii Kivisaari.
Vehviläinen korostaa ehdokasasettelun merkitystä sekä turvallisuus-, talous- ja oikeudenmukaisuuskysymyksiä.
– Hyvät, monipuoliset ehdokaslistat pitää olla joka puolella Suomessa. Niin sanotut leipäkysymykset eli aluepolitiikka, maaseutu, metsä- ja biotalous ovat totta kai tärkeitä. Pitää näkyä, että ollaan vahvasti maaseudun ihmisten puolella. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus liittyy siihen, että pitää tukea ihmisten arkea, kun on korkea inflaatio, kallistunut energian ja ruoan hinta.
Kriittisin on tässäkin Hoskonen, jonka mukaan edessä on tuho ja pienpuolueeksi vajoaminen, ellei keskusta palaa juurilleen.
– Eikä se onnistu tämän teinijohdon aikana, vaan ydinkannattajien vieraantuminen ja pako muihin puolueisiin jatkuu. Tästä olen varoittanut koko ajan, ja luvut näyttävät sen.
