Ministeri Juuso luotti hyvinvointialueiden onnistuvan syystalven rokotusrumbassa – "Vaikea on ministeriön tasolla alkaa kaikkiin yksityiskohtiin puuttua"

Sote

Syystalven koronarokotuksissa on ollut vakavia ongelmia eri puolilla Suomea. Terveysasemien ajanvaraukset ovat ruuhkautuneet, ja pahimmillaan iäkkäät ihmiset ja riskiryhmäläiset ovat joutuneet jonottamaan tuntikausia saadakseen rokotuksen.

Mitkä ovat syyt rokotuskaaoksen taustalla? Kuka on vastuussa vaikeuksista, ja mitä niistä on otettava opiksi?

STT etsi vastauksia kysymyksiin kolmelta olennaiselta taholta: sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) sekä hyvinvointialueilta.

THL suosittelee koronarokotteen tehosteannosta kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville ja 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille. Syyskuussa THL kertoi lisäksi suosittelevansa, että syystalven tehosterokotteet annetaan pääasiassa samaan aikaan kuin influenssarokotteet.

Hyvinvointialueiden harkittavaksi jätettiin se, aikaistetaanko kaikkein hauraimpien riskiryhmiin kuuluvien rokotuksia.

– THL:ltä on lähtenyt suositus siitä, että rokotukset riskiryhmille voidaan aloittaa, mutta ilmeisesti on käynyt niin, että osa hyvinvointialueista on jäänyt odottamaan influenssarokotusta. Uskon, että ainakin osaltaan tämä on johtanut tilanteeseen, toteaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.).

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek myöntää, että suosituksen hauraimpien rokottamisesta etunenässä olisi pitänyt olla painavampi ja sen olisi pitänyt tulla aikaisemmin. On selvää, että 85-vuotias keuhkosairas on suuremmassa vaarassa kuin 65-vuotias perusterve ihminen.

– Mutta onko syyskuun puolivälissä tulleella suosituksella enää mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin, jos rokotuslogistiikan päätökset ja aikataulut tehdään jo loppukeväästä tai kesällä, hän pohtii.

– Jälkiviisaana voi tietysti sanoa, että olisi pitänyt varautua pahimpaan, kuten monet maat tekivät. Se oli taiteilua kahden rokotteen antamisen kanssa. Toivoimme, että voisimme antaa ne samanaikaisesti, ettei tarvitsisi tehdä useita rokotuskierroksia, jotka ovat perusterveydenhuollolle hyvin kuormittavia.

Nohynekin mukaan influenssarokotteiden saapuminen viivästyi ja korona ”lähti laukalle” aikaisemmin kuin THL:ssä ennakoitiin. Syksyn korona-aalto sai ihmiset lähtemään rokotuksiin odotettua innokkaammin.

– Ehkä kaikille tuli yllätyksenä se, kuinka halukkaita rokotteita oltiin saamaan. Jos virusta on paljon liikkeellä, toki ihmiset haluavat silloin suojautua.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella ajanvaraukset avattiin jo lokakuun puolivälissä. Rokotuskoordinaattori Henry Raita kuvailee alkua laimeaksi.

– Valmistauduimme jopa mainoskampanjaan, mutta sitten ihmiset heräsivät.

Verkkaisuus vaihtui kerralla rytinäksi, ja Raita arvelee olevansa alueen vihatuin mies. Tukkoista ajanvarausta helpottamaan perustettiin marraskuun puolivälissä rokotuspiste, jonne pääsee ilman varattua aikaa.

– Aluksi sinne oli tuntikausien jonot. Jo edellisenä päivänä käytiin kolkuttelemassa ikkunoita, Raita kertoo.

Hän arvelee, että kaikilla alueilla on ongelmana se, että ihmiset haluavat rokotteet heti, kun ne ovat saatavilla.

– Ei kaikkien kannata rynnätä rokotuspisteelle heti ensimmäisenä päivänä. Jonoja syntyy aina, kun jotain avataan, mutta jos niitä on jatkuvalla soitolla, sitten on jotain pielessä.

Hallintoylilääkäri ja tartuntataudeista vastaava lääkäri Jutta Peltoniemi Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta (Varha) sanoo, että väestön käyttäytymistä on vaikea ennustaa.

– Viime syksynä ei ollut samanlaista rokotusryntäystä kuin nyt. Ehkä silloin oli rokotusväsymystä, koska todella moni oli saanut jo neljä koronarokotetta, Peltoniemi sanoo.

Varha on yksi niistä hyvinvointialueista, jotka ovat saaneet julkisesti satikutia koronarokotuksistaan.

– Alussa kysyntä oli niin suurta, ettei kapasiteetti pystynyt vastaamaan. En näe, että tämä olisi pelkästään hyvinvointialueitten asia. Ei tätä kukaan osannut kansallisestikaan ennakoida.

Varhassa hankaluuksia on aiheuttanut myös se, että rokotteet ovat loppuneet kesken. Kansallinen arvio tarvittavasta määrästä perustui muun muassa viime vuoden rokotteiden menekkiin.

Nohynekin mukaan viime syksynä heistä, joille rokotetta suositeltiin, valtakunnallisesti vain noin puolet kävi ottamassa koronatehosteen. Tämän syksyn rokotekattavuuden seurantaa ovat haitanneet tekniset ongelmat, joiden takia rokotusrekisteri ei ole ajan tasalla.

Peltoniemi muistuttaa, että kuluva syksy ja talvi ovat ensimmäiset, kun koronarokotteita annetaan ilman erityisiä pandemian aikaisia järjestelyjä. Varhassa terveysasemien ja ikääntyneiden palveluiden sairaanhoitajat ovat rokottaneet myös ylitöinä iltaisin ja viikonloppuisin, jotta rokotustahtia on saatu nopeutettua. Lisäksi on käytetty ulkopuolista työvoimaa.

– Pandemia-aikaan useissa organisaatioissa oli vuokrattuna erillisiä tiloja, joihin rokotteita varastoitiin ja joissa henkilökunta vain rokotti, Peltoniemi kertoo.

– Nyt hyvinvointialueilla on erilainen rokotustoiminta, kun ei ole valtion erilliskorvauksia kuten viime vuonna. Se on varmasti yksi syy ruuhkautumiseen.

Päijät-Hämeen rokotuskoordinaattori Raita pitää mahdottomana, että henkilökuntaa olisi tarpeeksi rokottamaan kaikki riskiryhmät ensimmäisen viikon aikana.

– En tiedä, voiko siitä hyvinvointialueita syyttää. Ongelma juontaa pitemmälle aikavälille.

Myös THL:n Nohynek muistuttaa, ettei pandemia-ajan ylimääräisiä voimia ole enää käytössä.

– Täytyy ymmärtää, ettemme elä enää koronapandemia-aikaa. Jos olisimme halunneet samanlaisen valmiuden ja rokottaa vajaat kaksi miljoonaa ihmistä viikossa, kaikki muu olisi seissyt.

Ministeri Juuso sanoo tietävänsä hyvinvointialueiden työvoimahaasteet, mutta hänen mukaansa Suomessa ei periaatteessa ole pulaa hoitajista.

– Suomessa on koulutettuja ja suomea puhuvia hoitajia vaikka kuinka paljon – sellaisia, jotka työskentelevät muilla aloilla. Heidän houkuttelemisensa töihin olisi ensiarvoisen tärkeää, hän toteaa.

– Henkilöstörekrytointi tapahtuu hyvinvointialueiden toimesta. Hyvällä henkilöstöpolitiikalla ja rekrytointikäytännöillä voidaan vaikuttaa siihen, kuinka pysyvää henkilöstöä saadaan rekrytoitua.

Ministeri arvioi, että osasyynä rokotusvaikeuksiin on se, että hyvinvointialueet ovat vasta ensimmäistä vuotta niistä vastaamassa.

– Siellä haetaan vielä käytäntöjä. Uskon, että organisointi on pettänyt osalla alueista.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa rokotteita koskevasta lainsäädännöstä ja päättää rokotehankinnoista. Hyvinvointialueet puolestaan toteuttavat rokotukset THL:n suositusten ja ohjeiden mukaisesti.

Ministeriössä vastuu koronarokotuksista jakautuu kahdelle ministerille. Sosiaali- ja terveysministeri Juuson vastuulla on hyvinvointialueiden ohjaus. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) vastuulla puolestaan on rokotteiden hankinta, tartuntataudit ja valmiustilanne. STT yritti tavoitella häntä puhelinhaastatteluun, mutta ministerin kalenterista ei löytynyt aikaa.

Mikä on ministeriön ja ministereiden vastuu esimerkiksi tässä rokotustilanteessa?

– THL toimii STM:n tukena, eli periaatteessa ministeriö viime kädessä vastaa, mutta kyllä tukeudumme THL:n suosituksiin, asiantuntemus on siellä, Juuso sanoo.

Hänen mukaansa hyvinvointialueiden toimintaa seurataan säännöllisesti ja esimerkiksi rokotusten sujuminen on STM:n tiedossa.

– On valitettavaa kuulla pitkistä jonoista ja pakkasessa seisovista ihmisistä, jotka odottavat koronarokotetta. Ongelma on sen verran iso, että tästä käydään vielä keskusteluja hyvinvointialueiden kanssa. Arvioimme, mitä tästä voidaan oppia, että jatkossa rokotukset sujuvat paremmin.

Olisiko ministeriössä voitu tehdä jotain toisin?

– Tässä tilanteessa en näe, että olisimme voineet toimia toisin. Olemme luottaneet siihen, että hyvinvointialueet toimivat sillä tavalla kuin heitä on ohjeistettu tai mitä suositukset sanovat, Juuso toteaa.

– Vaikea on ministeriön tasolla alkaa kaikkiin yksityiskohtiin puuttua. Hyvinvointialueilla on itsehallinto. Totta kai tuemme alueita ohjauskeskusteluilla jatkuvasti.

Jos Suomessa kuolee nyt ihmisiä sen takia, etteivät he saaneet tai saa koronarokotetta ajoissa, kenen on vastuu?

– Kiitos, mutta en vastaa jos-alkuisiin kysymyksiin, Juuso sanoo ja päättää haastattelun.

THL:n Nohynek suostuu vastaamaan kysymykseen, ovatko kuolemantapaukset mahdollisia.

– Onhan se mahdollista – vaikka he saisivat rokotteen ajoissa. Koronarokote ei ole sataprosenttinen suojateholtaan. Tehosteesta huolimatta sairastuminen ja kuoleminen ovat mahdollista.

Nohynek ei halua osoitella sormella syyllisiä.

– Lain mukaan täytyy mennä ja katsoa, kuka vastaa rokotuksista. Asia on käytävä läpi yhdessä, ja jatkossa pitää toimia paremmin.

Mikä on THL:n vastuu rokotusten onnistumisessa?

– THL:n vastuuna on toimia asiantuntijaorganisaationa, joka antaa suosituksia, mutta suositukset eivät ole sitovia. Hyvinvointialueet ovat ne, jotka vastaavat rokotusten toteuttamisesta omalla alueellaan. Ministeriö on se, joka tällä hetkellä tekee rokotushankinnat. Siinä on jokaiselle oma tontti, Nohynek summaa.