Marin: Koronarajoituksista syytä luopua helmikuun aikana
Pääministeri Sanna Marin (sd.) haluaa, että koronaepidemian takia määrätyistä rajoituksista luovuttaisiin helmikuun aikana.
Hallitus neuvottelee rajoitusten purkamisesta keskiviikkona, ja pääministeri uskoo, että rajoituksia voidaan alkaa asteittain purkaa. Purkamisen täytyy tapahtua asteittain, koska sairaalakuormitus on yhä verrattain korkealla, totesi Marin maanantaina Päätoimittajien yhdistyksen tilaisuudessa.
Hän muistutti, että yhteiskunta on rajoitusten takia poikkeustilanteessa.
– Siksi haluan, että niistä luovuttaisiin mahdollisimman pian, Marin sanoi.
Rajoitusten keventämisestä on päätetty jo aiemmin. Ruokaravintoloiden aukiolo helpottuu helmikuun alusta kolmella tunnilla, minkä lisäksi aluehallintovirastoja ja kuntia on ohjeistettu luopumaan matalan riskin tilaisuuksien täyssulusta, mikä mahdollistaa esimerkiksi teatterien avautumisen.
Hallituksen on määrä linjata uudelleen koronastrategiaansa keskiviikkona.
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan rajoituksista luopuminen ei jää hallituksessa kiinni RKP:stä, mikäli THL puoltaa niistä luopumista.
Loppuvuodesta levinnyt koronaviruksen omikronmuunnos on lisännyt koronatartuntoja runsaasti, mutta koronakuolemien määrä ja sairaalakuormitus ovat jääneet tuntuvasti aiempia aaltoja alhaisemmiksi. Syynä ovat arvioiden mukaan rokotusten vaikutus taudinkuvaan sekä omikronin suhteellinen lievyys.
– Tilanne on sellainen, että meidän on pikkuhiljaa ruvettava elämään taudin kanssa, jolloin rajoituksista on päästävä hiljalleen eroon, Henriksson sanoo STT:lle.
Henriksson tuo esiin myös sen, että oikeudellisesta näkökulmasta katsottuna rajoituksia ei voida pitää voimassa vain varmuuden vuoksi.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi STT:lle, että keskusta tukee mahdollisimman pikaista rajoitusten purkamista. Keskustajohtaja ei ottanut kantaa tarkempaan aikatauluun.
– Muista maista nähdään esimerkkejä siitä, että yhteiskunnan avautuminen hallitusti ja ripeästi on mahdollista, Saarikko viestitti.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) ei aikataulusyihin vedoten kommentoinut asiaa STT:lle maanantaina. Hän toimii perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) sijaisena koronaministerityöryhmän puheenjohtajan roolissa.
Henrikssonin mukaan pitää pohtia vakavasti, voiko passia pitää oikeasuhtaisena ja välttämättömänä toimena enää omikronmuunnoksen vallitessa. Henriksson viittaa siihen, että omikron tarttuu helposti myös rokotettuihin. Nyt rokotteiden rooli on nimenomaan vakavan tautimuodon ehkäisyssä.
– Koronapassin osalta on kyse viimekädessä siitä, että rajoitetaan niiden ihmisten perusoikeuksia, joilla ei ole rokotetta tai jotka eivät ole sairastaneet tautia, Henriksson sanoo.
Hänen mukaansa tilanne on muuttunut syksystä, kun silloin valtamuunnoksena ollut delta on vaihtunut omikroniin.
Henrikssonin mukaan olennaista on kuunnella THL:n kantaa.
Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ei enää kannata koronapassin uutta käyttöönottoa. Syynä on koronaviruksen omikronmuunnos. Toisin kuin viruksen aiempien muunnosten kohdalla, rokotukset eivät merkittävästi estä omikronmuunnoksen tartuntoja.
Saarikko ei vastannut kysymykseen koronapassin mahdollisesta tulevaisuudesta.
THL ei myöskään kannattanut passin rajaamista vain rokotettuihin tai koronataudin sairastaneisiin eli sen muuttamista rokotepassiksi.
– THL ei kuitenkaan pidä tätä kansanterveydellisesti hyvänä vaihtoehtona, sillä se sulkisi rokottamattomat täysin palveluiden ulkopuolelle ja voisi vaikuttaa merkittävästi ja pysyvästi yleiseen rokotusmyönteisyyteen Suomessa, STT:n näkemässä täydennyslausunnossa perustellaan.
Koronapassiin on aiemmin kuulunut mahdollisuus tuoreesta koronatestistä.
Marin kertoi päätoimittajien tilaisuudessa yllättyneensä THL:n muuttuneesta kannasta. Hän kertoi odottavansa siitä lisätietoja keskiviikkona.
Vielä toissa viikolla THL totesi, että koronapassissa olisi syytä vähitellen siirtyä kolmen rokoteannoksen vaatimukseen. Hallitus on valmistellut siirtymistä rokotepassin suuntaan. Marin on tosin myöntänyt, että se voi olla perusoikeuksien näkökulmasta haastavaa.
Hallitus päätti jäädyttää syksyllä käyttöön otetun koronapassin käytön joulukuun lopulla.
Marin keskusteli päätoimittajien kanssa myös muista ajankohtaisista aiheista.
Mahdollisesta Nato-jäsenyyden hakemisesta Marin sanoi olevansa presidentti Sauli Niinistön linjoilla: sitä pitäisi edeltää kansanäänestys.
– Oma arvioni on sama kuin Niinistöllä, pääministeri sanoi.
Hänen mukaansa hallituksen piirissä ei tällä hetkellä keskustella aktiivisesti Nato-jäsenyyden hakemisesta.