Lyhyeksi jäänyt kapina heikensi Putinin asemaa ja saattoi olla vasta alkusoittoa, arvioivat suomalaisasiantuntijat

Noin yhden vuorokauden mittaiseksi jäänyt Wagner-kapina horjuttaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin asemaa, ja sillä voi olla hyvinkin pitkäkestoisia vaikutuksia, arvioivat suomalaisasiantuntijat.

Palkkasotilasryhmä Wagnerin johtaja Jevgeni Prigozhin lähti perjantaina joukkoineen kaatamaan Venäjän sotilasjohtoa ja marssimaan kohti Moskovaa. Myöhään lauantai-iltana Prigozhin ilmoitti joukkojensa kääntyvän takaisin.

Kokoomuksen kansanedustajan ja sotatieteiden tohtorin Jarno Limnéllin mukaan Venäjällä lauantaina nähty laajamittainen sotilaallinen kapina oli vasta alkusoittoa. Limnéll arvioi kapinan heikentävän Putinin asemaa. Hän kommentoi tapahtumia blogissaan.

– Palatsivallankaappaus Kremlissä ei ole ollut näin lähellä kolmeen vuosikymmeneen, ja sillä voi olla järisyttäviä vaikutuksia niin Suomelle, Euroopalle kuin koko maailmallekin.

Limnéllin mukaan lauantain sekasorto hyödyttää Ukrainaa mutta herättää myös Ukrainan sotaa laajempia kysymyksiä. Venäjä kertoi muutama päivä sitten sijoittaneensa ydinaseita Valko-Venäjälle.

– Mitä tapahtuu näille aseille, jos tilanne muuttuu sekavammaksi? Valko-Venäjä on jo itsessään epävakaa maa, jonka johtaja on jo ainakin kerran joutunut pakenemaan helikopterilla omaa kansaansa. Jos Venäjällä asiat menevät vieläkin huonompaan suuntaan, (ydin)aseiden kanssa saattaa käydä kuin Neuvostoliiton luhistuessa. Se olisi pahin mahdollinen skenaario, Limnéll kirjoittaa.

Jos lauantaina nähty hämmentävä venäläinen näytelmä jatkuu, sillä on maailmanlaajuisia vaikutuksia, jotka vaikuttaisivat Suomeen kolmella tavalla, Limnéll kirjoittaa.

– Ensinnäkin kaikenlainen epävakaus Euroopassa vaikuttaa Suomeen eri tavalla nyt, kun Suomi on Nato-maa. Jäsenyys velvoittaa, mutta myös turvaa. Olemme nyt turvatakuiden piirissä sekä suunnittelemassa yhteistä puolustusta.

Toiseksi kansainvälisten voimasuhteiden muutoksella olisi Limnéllin mukaan merkitystä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erityisesti Euroopan unionissa.

– Kaikkein kyynisimmissä arvioissa Venäjän epävakaus johtaisi tilanteeseen, jossa vuoden 2015 pakolaiskriisi näyttäisi enintään kenraaliharjoitukselta. Tämä aloittaisi jälleen keskustelun EU:n taakanjaosta.

Kolmas ja Limnéllin mukaan kenties ongelmallisin olisi tilanne, jossa valta Kremlissä vaihtuisi, mutta sillä ei olisi mandaattia tai legitimiteettiä. Toisin sanoen keskenään riitelevät valtablokit eivät pääsisi yhteisymmärrykseen maan uudesta johtajasta.

– Tällöin olisi hyvin hankala ylläpitää diplomaattisia suhteita rajanaapuriin, kun epäselvää olisi muun muassa, kuka ylipäätään olisi sopimuskumppani – tai kuka kantaa juridisesti vastuun, kun asiat eivät menekään kuten sovittua.

Limnéllin mukaan Suomessa on syytä olla hereillä, mutta turhaa huolta ja paniikkia ei tule lietsoa.

– Oman turvallisuutemme kannalta voimme onneksi todeta, että Nato-jäsenyytemme arvo kasvoi tänä juhannuksena entisestään.

Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtaja Mika Aaltola arvioi Twitterissä eilisten tapahtumien säikäyttäneen Venäjän johdon.

– Keskeinen seuraus on Venäjän valtarakenteen heikkous muiden silmissä. Maa on epävakaampi sodan seurauksena. Se on heikko itsevaltainen järjestelmä, jolla on ydinaseita. Tämä lisää huolta sen tilasta, Aaltola kirjoittaa.

Aaltolan mukaan Putinin lauantaiaamuna pitämä puhe oli uhmakas, mutta presidentti suostui tunteja myöhemmin ”epämääräiseen diiliin”. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov ilmoitti myöhään lauantai-iltana, että Wagnerin johtaja Prigozhin siirtyy Valko-Venäjälle ja rikostutkinta tätä vastaan lopetetaan. Prigozhin olisi voinut saada 10–20 vuoden vankeustuomion aseellisen kapinan organisoinnista.

– Nöyryytys ei jää huomaamatta maailmalla eikä Venäjällä. Lisää sisäisiä episodeja (on) edessä. Putin ei ole niin vahva kuin esittää, pääkaupungin hallinta oli vaakalaudalla, Aaltola kirjoittaa.

Myös Upin johtava tutkija Sinikukka Saari näkee Putinin aseman radikaalisti heikentyneen, vaikka tämä uskotteleekin kaiken olevan normaalia. Saari kirjoittaa Twitterissä lauantaisten tapahtumien paljastavan karulla tavalla Putinin hallinnon heikkoudet.

– Autoritaarinen ketteryys ja ”luovat ratkaisut” voivat toimia jonkin aikaa, mutta (ne) ovat hallinnolle valtavia riskejä.

Kokoomuksen kansanedustaja ja kenraalimajuri evp. Pekka Toveri arvioi Twitterissä Prigozhinin johtaman kapinan olleen suunniteltu ja toteutettu ammattitaidolla, ”jota Venäjän asevoimissa vähemmän näkee”.

– Komea ja monia innostanut ”Vapauden marssi” kuivui kuitenkin alta vuorokaudessa vähän suuremmaksi perintäkeikaksi, jossa Prigozhin ilmeisesti maksoi kalavelkojaan (Venäjän puolustusministeri Sergei) Shoigulle, kuittasi saataviaan Venäjän valtiolta ja turvasi liiketoimintansa ulkomailla, hän jatkaa.

Toveri arvioi, ettei kansannousu Wagnerin tueksi ollut todennäköinen. Hänen mukaansa Prigozhinin ainoa toivo olisi ollut saada asevoimien ja turvallisuusjoukkojen yksiköitä puolelleen. Tähän olisi kuitenkin tarvittu voimaministeriöiden johdon tukea, ja sitä Prigozhinin oli vaikea saada, Toveri toteaa.

Myös Toverin mukaan kapina on heikentänyt Putinin asemaa.

– Oma kokki nöyryytti häntä pakottaen turvautumaan vasallin neuvottelutukeen. Sopimus päästää kapinoitsijat vapaiksi, vaikka Putin oli luvannut murskata kapinan.

Toverin mukaan Shoigun syrjäyttäminen saa muut silovikit pohtimaan omaa tilannettaan ja suhdettaan Putiniin. Silovikit ovat Venäjällä vaikutusvaltainen ryhmittymä, joka koostuu erilaisten turvallisuus-, järjestys- ja puolustusorganisaatioiden ihmisistä.

– Uudet kapinat estetään tiukentamalla kuria, mikä herättänee väestössä vastarintaa. Vuorokauden kapina ravisteli Venäjää, ja moni löytää itsensä syytettynä. Putinin valta rapautuu, Toveri päättää analyysinsa.