Leviääkö sähköautoilijan painajainen Suomeen? Havaintoja on jo tehty
Suomalaisetkin sähköautoilijat voivat saada lähitulevaisuudessa uuden riesan, mikäli ilmaston lämpeneminen tuo maahan uuden tulokaslajin.
Keski-Euroopassa yleinen kylänäätä (Martes foina) on levinnyt jo Viroon. Autoilijoille lajin saapuminen Suomeen olisi huono uutinen, sillä autojen moottoritilassa mielellään lepäävä eläin aiheuttaa vuosittain Keski-Euroopassa mittavat vahingot järsimällä autojen sähköjohtoja ja letkuja.
Sveitsissä näätätuhot ovat nousseet vuosittain 40 miljoonaan euroon. Keskimääräinen vakuutusyhtiöille esitetty korvausvaatimus on ollut noin 500 euron luokkaa.
Sähköautojen kaapelit ovat yleisesti ottaen paremmin suojattuja kuin tavallisten autojen, mutta näätävahinko voi tulla paljon kalliimmaksi.
Sähköauton suurjännitekaapelin korjaaminen ei yksinkertaisesti ole mahdollista turvallisuussyistä, ja vaurioituneen kaapelin vaihtaminen on vaikeaa ja kallista. Pahimmassa tapauksessa myös akku voi vioittua, mikä lisää kustannuksia entisestään.
Kylänäätien erityisessä suosiossa ovat matkailuautot, jotka pysäköidään usein pitkäksi ajaksi samaan paikkaan. Sveitsissä matkailuautojen näätävahinkoja on kirjattu vuosittain noin 500.
Suomessa kylänäädästä on tehty toistaiseksi kolme havaintoa.
Luken Vieraslajit.fi -sivuston mukaan lokakuussa 2017 Kotkan keskustassa käveli paikalliseen ravintolaan sisään eläin, jota ensin luultiin näädäksi. Eläin oli hyvin kesy ja laiha.
Paikallinen eläinsuojeluneuvoja otti otuksen haltuunsa tarkoituksenaan palauttaa se luontoon. Jossain vaiheessa eläin oli päässyt karkuun häkistään, ja talon koirat olivat tappaneet sen.
Tarkoitus oli myöhemmin eläimen vahvistuttua palauttaa se luontoon. Valokuvista kuitenkin näkyi selvästi, että kyseessä oli kylänäätä. Eläin oli kuitenkin jossain vaiheessa karannut hoitohäkistään, ja talon koirat olivat tappaneet tämän Suomen ensimmäisen kylänäädän.
Luken mukaan Kotkassa tavatun kylänäädän kesyys viittaisi siihen, että se on ollut lemmikkinä. Varsinkin venäläisillä on nykyisin tapana pitää kaikenlaisia näätäeläimiä, kuten soopeleita lemmikkeinä. Toinen vaihtoehto on, että otus olisi tullut Virosta rekka-auton kyydissä.
Toinen tapaus todettiin pari vuotta myöhemmin Kotkan lähettyviltä.
– Otus oli mennyt supiloukkuun. Pyytäjä oli jostain saanut emailini ja lähetti otuksesta videota. En tiedä, mitä sille sittemmin tapahtui, emeritusprofessori Heikki Henttonen Lukesta kertoo.
Kolmas eläin pyydystettiin elävänä pari vuotta sitten ja tuotiin häkkipyydyksessä Korkeasaaren eläintarhan portille.
– Henkilökunta tunnisti sen kylänäädäksi ja vahvistin määrityksen kuvista, Henttonen kertoo.
Koska Korkeasaaressa ei ollut tilaa otukselle eikä se varsinaisesti kuulunut eläintarhan teemoihin, eläin siirrettiin Henttosen mukaan Ranuan eläinpuistoon.
– Luultavasti se on siellä edelleen – en ole ainakaan kuullut että se olisi menehtynyt.
Vieraslajisivuston tekstejä on kuulemma aikomus ajanmukaistaa, joten uudemmat kylänäätähavainot tulevat myös sinne.
Aiemmin usein kivinäädäksi kutsuttu kylänäätä on eurooppalainen laajalle levinnyt näätäeläin. Tulevaisuudessa ilmaston lämpenemisen myötä kylänäätä voi levitä Suomeen luontaisesti, jolloin kyse onkin tulokaslajista eikä enää vieraslajista.
Kylänäätä on näädän kokoinen ja muistuttaa sitä suuresti. Paras tuntomerkki on yleensä valkoinen rinta toisin kuin näädällä, jonka rintalaikku on keltainen. Lisäksi kirsu on punertava, kun näädällä se mustahko. Näätä ja kylänäätä eivät nykytiedon perusteella risteydy.
Laji viihtyy rakennetussa ympäristössä, esimerkiksi esikaupunkialueilla selvemmin kuin tavallinen näätä.
Juttua ja otsikkoa korjattu ja juttua täydennetty 28.10. klo 11.02 Luken ajantasaisella tiedolla: havaintoja on kolme, ei yksi.