Leijonien mitalin piti olla jo selvä, mutta valtava skandaali kaatoi kaiken – Tapaus on varjostanut veskaria lopun ikää
Se olisi ollut kaikkien aikojen ensimmäinen arvokisamitali jääkiekossa. Suomi näytti varmistavan itselleen pronssiset lätkät.
Elettiin kevättä 1974. Suomessa pelattiin jääkiekon MM-kisoja. Kisat alkoivat tasan 50 vuotta sitten 5. huhtikuuta 1974.
Suomen kakkosmaalivahti Stig Wetzell oli komennettu veskariksi kesken Ruotsi-ottelun, kun ykkösmaalivahti Antti Leppänen oli loukannut polvensa.
Wetzell torjui myös ottelun Tsekkoslovakiaa vastaan, jonka Suomi vei nimiinsä 5–2. Tuohon aikaan MM-kisojen mitalit ratkottiin pistetaulukoiden perusteella. Voitto Tsekkoslovakiasta tarkoitti sitä, että leijonajoukkueen pistesaldo näytti riittävän pronssimitaliin.
Sitten paljastui skandaali. Wetzell joutui Tsekkoslovakia-ottelun jälkeen doping-testiin jo toistamiseen kisojen aikana. Näytteestä löytyi efedriiniä.
Käryn myötä Suomi tuomittiin hävinneeksi Tsekkoslovakialle lukemin 5–0. Pronssihaaveet kaatuivat siihen, sillä Suomi menetti otteluvoiton tuomat pisteet. Wetzell suljettiin kisoista.
Neljänneksi sijoittuneen Suomen joukkueen muut pelaajat saivat kolmannen sijan mukaiset pinnarahat. Wetzellille niitä ei maksettu.
Kohu oli tietenkin valtava. Wetzell kiisti syyllistyneensä dopingin käyttöön. Erilaiset salaliittoteoriat valtasivat alaa. Suomalaisvahdin epäiltiin saaneen efedriiniä banaanista tai purukumista. Wetzell ei kuitenkaan niitä versioita esittänyt.
Wetzell sanoi vuonna 2022 Helsingin Sanomien haastattelussa, että hän oli saanut ennen Tsekkoslovakian ottelua joukkueen lääkäriltä kuusi antibioottitablettia flunssan hoitoon. Lääkärin määräyksestä hän otti ne kaikki kerralla.
Antibiootteja on väläytelty julkisuudessa Wetzellin käryn aiheuttajaksi. Wetzell itse kuitenkin sanoi HS:lle, etteivät tabletit selitä asiaa.
– Jälkeenpäin kun analysoitiin mitä hän antoi, nämä lääkkeet eivät voisi antaa tällaista testitulosta, Wetzell summasi HS:lle.
Hän korosti, ettei tiedä vieläkään, mistä hän efedriiniä kehoonsa oli saanut.
Suomen jääkiekkoliitto puhdisti Wetzellin maineen vuonna 2003. Wetzell aateloitiin Suomen jääkiekkoleijonaksi numero 145. Hänelle maksettiin myös vuonna 1974 maksamatta jääneet pinnarahat korkojen kera.
Siitä huolimatta Wetzell kertoi HS:n haastattelussa, että doping-skandaali on varjostanut häntä vuoden 1974 kisoista lähtien. Ja varjostaa yhä.
– Periaatteessa rangaistuksen kärsimisen jälkeen asian pitäisi olla ohi, mutta se seuraa minua hamaan hautaan. Varjo on jäänyt, nimi jää kansakunnan historiaan.
Wetzell voitti urallaan kolme Suomen mestaruutta ja kaikkiaan seitsemän SM-mitalia. Maajoukkueeseen hän ei enää palannut vuoden 1974 kisojen jälkeen.
Wetzellin käry ei jäänyt kisojen ainoaksi. Muutama päivä ennen Suomen joukkueen skandaalia ruotsalaispelaaja Ulf Nilsson kärysi niin ikään efedriinistä. Ruotsi tuomittiin häviämään voitetun Puola-ottelun 5–0.
Se ei kuitenkaan estänyt Ruotsin mitalihaaveita. Länsinaapuri vei kisoista nimiinsä pronssimitalit.
Kultaa Suomessa pelatuissa MM-kisoissa voitti Neuvostoliitto, hopeaa sai Tsekkoslovakia.