Kuntaministeri innostui – "Nyt ollaan historiallisen kuntavaalikauden kynnyksellä"
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen on innostunut ajatuksesta, että nyt ollaan historiallisen kuntavaalikauden kynnyksellä.
Kuntien ei tarvitse pian enää murehtia siitä, että erikoissairaanhoidon pitkien laskujen vuoksi joudutaan nostamaan veroprosenttia, ottamaan lisää lainaa tai tekemään säästöjä.
– Kunta voi etsiä rooliaan uudella tavalla, kun raskas sote lähtee pois, keskustaministeri toteaa työhuoneessaan valtioneuvoston linnassa.
Vehviläinen näkee, että uudella kunnalla on nykyistä enemmän tilaa kehittää työllisyyttä ja elinvoimaa.
– Elinvoima on sitä, millainen pöhinä kunnassa on. Siihen kytkeytyvät vapaa-ajan palvelut, ympäristö, hyvä fiilis ja se, että päätöksiä saadaan aikaiseksi. Sellaisessa kunnassa halutaan asua eikä lähteä sieltä pois, hän kiteyttää.
Uusi kuntalaki edellyttää kaikilta kunnilta kuntastrategian laatimista. Vehviläinen kannustaa kuntia erikoistumaan niille vahvoihin asioihin.
– Mikään kunta, edes Helsinki tai muut isot kaupungit, ei voi olla kaikessa hyvä. Siksi pitää profiloitua.
Vehviläinen muistuttaa, että menneinä vuosikymmeninä suunta on ollut päinvastainen. Kunnat on laitettu samaan muottiin antamalla niille samanlaisia tehtäviä. Vehviläinen varoittaa tulevia valtuutettuja antamasta kuntastrategiaa konsulttien ja virkamiesten kirjoitettavaksi.
– Siinä pitää olla niiden ihmisten näkemyksiä, jotka ovat saaneet kuntalaisilta luottamuksen vaaleissa.
Maakuntavaalit pidetään tammikuun 2018 kolmantena sunnuntaina, mutta väliaikaishallinto aloittaa työnsä jo puoli vuotta sitä ennen.
Tällä hetkellä kaduilla näkyy kuntavaalimainoksia. Onkohan maakuntavaalien kampanjointi samanlaista? Vehviläinen ei osaa sanoa, kun siitä ei luonnollisestikaan ole vielä kokemusta.
– Mutta vaalirahoitussäännöt ovat samat kuin eduskuntavaaleissa.
Vehviläinen kertoo olevansa hieman huolissaan muutamasta asiasta. Entä jos maakuntavaltuutetut ajavat vain omien kuntiensa asiaa ja yrittävät vetää kotiin päin? Kuuluuko vähäväkisten alueiden ääni, jos edustajat tulevat maakuntien isoista kaupungeista?
– Ne eivät ole kuntayhtymiä. Maakuntavaltuustojen pitää ajatella koko maakunnan etua, ministeri painottaa.
Samassa hän vastaa itse omaan huoleensa. Viime eduskuntavaaleissa oli ensimmäistä kertaa uusi Savo-Karjalan vaalipiiri, ja ennen vaaleja pelättiin, että kansanedustajat valitaan vain Kuopiosta ja Joensuusta.
– Ei se mennytkään niin. Edustajia saatiin esimerkiksi Rääkkylästä, Ilomantsista, Pielavedeltä ja Kiuruvedeltä. Se on hienoa ja se kertoo siitä, että pientenkin kuntien vetovoimaiset ehdokkaat saavat ääniä. Siitä pitää lähteä myös maakuntavaaleissa.
Vehviläinen näkisi tulevia kuntapäättäjiä mielellään myös ensimmäisissä maakuntavaltuustoissa.
– Tässä murrosvaiheessa en pitäisi sitä ollenkaan huonona. Vuonna 2021 kunta- ja maakuntavaalit ovat samaan aikaan, ja sitten ihmiset voisivat ratkoa, kummalla tasolla haluavat toimia, hän sanoo.
Parhaimmillaan yksi ja sama henkilö voi siis toimia kolmella eri tasolla: eduskunnassa tai europarlamentissa, maakuntavaltuustossa ja kunnanvaltuustossa.
– En tiedä, kenen kannalta se olisi ongelma. Täytyisi olla selvät perusteet, jos vaalikelpoisuutta rajoitettaisiin. Viime kädessä äänestäjät ratkaisevat, Vehviläinen sanoo.
Eduskunnassa paiskitaan parhaillaan töitä, jotta sote- ja maakuntalait saadaan pakettiin.
Kansanedustajia onkin jo käsketty varautumaan siihen, että istuntoja järjestetään vielä heinäkuun puolella, pari viikkoa pitempään kuin tavanomaisella istuntokaudella.
Vehviläinen myöntää nöyränä, että valiokunnilla on edessään valtavan iso työ.
– 215 000 henkilöä vaihtaa työnantajaa ja suuri määrä tehtäviä siirtyy maakunnille. Jatkossa ei ole enää ely-keskuksia, maakuntien liittoa, sairaanhoitopiirejä tai aluehallintovirastoja. Se on iso juttu.
– Mutta tässä vaiheessa tärkeintä on, että aikataulusta huolimatta eduskunta saa käsitellä lait huolella.
Suhtaudun myönteisesti maakuntien verotusoikeuteen.
Anu Vehviläinen
Maakunnille ei ole nyt tulossa verotusoikeutta, mutta hallitus on linjannut, että asiaa selvitetään perusteellisesti.
– Henkilökohtaisesti suhtaudun myönteisesti siihen, että maakunnilla olisi jatkossa myös verotusoikeus. Se voitaisiin ottaa käyttöön vuonna 2021 pidettävien maakuntavaalien jälkeisellä kaudella.
Vehviläisen mukaan verotusoikeus tukisi itsehallinnollisuutta, antaisi maakunnille liikkumavaraa vastata tehtävistään sekä toimisi kannustinelementtinä.
– Maakunta voisi kerätä pienen siivun kokonaisrahoituksestaan, ehkä 10–30 prosenttia.
Vehviläisen mukaan valtion täytyy pääosin vastata maakuntien rahoittamisesta jatkossakin, sillä niiden ylivoimaisesti suurin menoerä on sote-palvelut.
Vehviläistäkin nauratti, kun ihmiset parjasivat sosiaalisessa mediassa valtioneuvoston kanslian julkaisemaa, hämmentävän monimutkaista sote-kaaviota.
– Tässä vaiheessa muiden kuin päättäjien ei vielä tarvitsekaan hahmottaa kaikkea. Vuoteen 2019 on vielä aikaa, hän lohduttaa.
– Kansalaisviestinnän tarve on silti suuri, ministeri lisää.
Vehviläinen puolustaa soten valinnanvapautta sillä, että tulevaisuudessa ihmiset haluavat vaikuttaa entistä enemmän omaan terveyteensä, eivätkä pelkästään sairauksiensa hoitoon.
– Uskoisin sen toimivan paremmin, että ihminen voi itse tehdä valintoja kuin sen, että järjestelmä valitsee hänen puolestaan, Vehviläinen viittaa esimerkiksi palvelusetelien ja henkilökohtaisen budjetin käyttöönottoon.
Vehviläinen näkee valinnanvapauden kritisoinnissa yhtäläisyyksiä siihen, kun autoveron poisto ei käynyt päinsä liikenneuudistuksessa.
– Kaikki rakastuivat yhtäkkiä autoveroon. Nyt tuntuu, että nykyistä terveydenhuoltoamme pidetään maailman parhaana. Ei muisteta julkisen perusterveydenhuoltomme vaikeuksia ja sitä, ettei kukaan vastaa puhelimeen eikä lääkärille saa aikaa.
Sote-uudistuksen on tarkoitus vähentää kustannusten nousua kolmella miljardilla eurolla vuodessa vuoteen 2029 mennessä.
Sote-menojen ennustetaan kasvavan lähivuosina väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heikentyessä, mutta menoja hillitsee soten rahoituslakiin tuleva kustannusten kasvun leikkuri.
– Se tekee sen, että 2,8 miljardin euron säästöt syntyvät, Vehviläinen vakuuttaa.
Uudistuksen isoin asia on toimintatapojen muuttaminen maakunnissa.
– Esimerkiksi laitoshoidon vähentämisestä vanhustenhoidossa on ollut yksimielisyys jo pitkään. Pyrimme pois makuuttavasta hoidosta, ja laitoshoito on myös kallista, Vehviläinen toteaa.
Perusterveydenhuollossa puolestaan uskotaan säästöjen syntyvän oikea-aikaisesta hoidosta.
– Sotea ei voi aloittaa enää alusta, Vehviläinen painottaa.
Opposition sote-kritiikissä ministeri näkee paljon politiikkaa.
– Valinnanvapaus on joillekin puolueille mörkö, mutta en ole huomannut aikoihin arvosteltavan sitä, että sote-palveluihin tulee 18 aluetta.
Hallituksessa on 14 ministeriä, joista ainoastaan Vehviläinen, pääministeri Juha Sipilä (kesk.), elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ja liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) eivät ole ehdolla kuntavaaleissa.
Vehviläinen haluaa käyttää aikansa nyt siihen, että hallituksen suuret reformit etenevät. Vaakakupissa painoivat myös käytännölliset syyt. Kotiseudulle Pohjois-Karjalaan on pitkä matka, eikä sinne ehdi aina edes viikonlopuksi.
– Joensuussa on valtuusto maanantaisin, ja meillä on joka toinen maanantai hallituksen strategiaistunto. Joutuisin olemaan toisesta pois.
Neljän oppositiovuoden aikana melkein unohdin, miten kovaa työtä ministerin työ on.
Anu Vehviläinen
Viime aikoina on puhuttu etenkin tuplaministerien työtaakasta.
Vehviläinenkin myöntää, että jaksaminen on ollut välillä koetuksella.
– Mutta se on hetkellinen juttu, sitten tulee tasaisempaa.
– Neljän oppositiovuoden aikana melkein unohdin, miten kovaa työtä ministerin työ on, hän toteaa.
Vehviläinen pyrkii pitämään kiinni siitä, ettei hänen kalenteriinsa kerry liikaa tilaisuuksia ja yöunet ovat riittävän pitkät. Hän kokee nykyisen salkkunsa raskaammaksi kuin vuosina 2007–2011 kantamansa liikenneministerin salkun.
– Nyt salkussani on paljon poikkihallinnollisuutta. Maakuntauudistus koskettaa kahdeksan ministeriön alaista toimintaa. Lisäksi liikenneministerinä ollessani elettiin nousukautta, nyt ajatkin ovat kovemmat.
Vehviläinen on ollut jo 18 vuotta kansanedustajana ja kuusi vuotta ministerinä.
– Kyllä sen rupeaa naamasta näkemään, hän vitsailee.
– Jos minusta otetaan uusia kuvia, ne pitää ottaa lomien jälkeen. Mutta on tietysti mielettömän hienoa olla tekemässä ratkaisuja Suomen puolesta.