Kuinka saada itäinen Suomi jaloilleen? Erityisedustaja Harri Broman tarjoaa veroratkaisuja
Tuleeko Itä-Suomesta maan ensimmäinen erityistalousalue?
Asia nytkähti ainakin eteenpäin, kun Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti selvittää erityistalousalueen kokeilemista osana itäisen Suomen ohjelmaansa.
Tätä selvitystä tekee nyt joensuulainen kauppaneuvos, Motonet-ketjusta tunnetun Broman Groupin hallituksen puheenjohtaja Harri Broman. Hänet nimitettiin toukokuun alussa itäisen Suomen erityisedustajaksi noin vuoden ajaksi.
– On kunniatehtävä hoitaa tämä mahdollisimman hyvin, vaikka aika ei ole pitkä, Broman sanoo.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK esitti Itä-Suomen erityisaluetta reilu vuosi sitten silloisen puheenjohtajansa Bromanin johdolla. Orpon hallitukselle EK:n esitys näyttää kelvanneen.
Kokoomuksen ääni kellossa oli toinen vielä kolme vuotta sitten, kun erityistalousalueet nosti esiin keskustan puheenjohtajana toiminut valtiovarainministeri Annika Saarikko.
Lappeenrannan puoluekokouksessa tehty Saarikon avaus tyrmättiin monelta taholta. Oppositiossa olleen kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen esimerkiksi totesi, että ”tämmöistä himmeliä emme Suomen kokoiseen pieneen maahan kaipaa”.
Broman sanoo, että nykyisen hallituksen itäisen Suomen ohjelmassa on montakin asiaa EK:n Itä-Suomi-raportista.
– Osittain asia on edennyt tähän vaiheeseen jo senkin takia, että olin EK:n puheenjohtajana silloin vetämässä itäisen Suomen toimenpideraporttia, joka sisälsi myös erityistalousaluekokeilun.
– Jo pelkästään kokonaisturvallisuuden kannalta itäinen Suomi kannattaa pitää asuttuna. Sitä ei pidetä muuten asuttuna kuin sillä, että siellä on elinvoimaista elinkeinoelämän toimintaa, Broman sanoo.
Broman ei pysty vielä kertomaan, millainen alue erityisaluekokeiluun otettaisiin. Koko kuuden maakunnan itäistä Suomea kokeilu ei kuitenkaan koskisi, vaan joitakin sen alueita.
Broman antaa maakuntien kanssa valtiovarainministeriölle esityksiä siitä, millaisia asioita kokeilussa tulisi huomioida.
– Täysin alkuvaiheessa ollaan vielä, hän sanoo.
Bromanin tavoitteena on kuitenkin se, että vielä nykyinen hallitus edistää kokeilua.
– Se on ainakin minun lähtökohtani. Mutta saadaanko kokeiluun liittyvä lainsäädäntö tehtyä, sitä en osaa sanoa.
– Pyrimme antamaan syötteitä ja pitämään asiaa vireillä, mutta ministeriö tekee valmistelun ja poliittinen päätöksenteko lopulta ratkaisee, eteneekö se.
Broman näkee, että erityisalueeseen liittyy etenkin yritystoimintaan liittyviä veroratkaisuja. Hän mainitsee, että EU:ssa on useita maita, joissa on useampiakin erityistalousalueita.
– Niissä voi olla viiden tai jopa kymmenen vuoden määräaikainen vapaus yhteisöverosta.
Broman sanoo, että tällainen veroetu antaisi yritykselle paljon mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen.
Keskusta on pitänyt esillä alueellista opintolainahyvitystä Itä-Suomeen muuttaville. Bromanin mukaan sellainen voisi olla mahdollinen.
– Se varmasti voisi olla yksi asia, mutta se ei edellytä erityistalousaluetta, vaan sen voisi toteuttaa muutenkin. Erityistalousalue sisältää minun tulkintani mukaan enemmän yritystoimintaan liittyviä erityisratkaisuja.
Broman ei luovuta työnsä päätteeksi hallitukselle raporttia perinteisen selvitysmiehen tapaan, vaan tehtävänantona on edistää Itä-Suomi-ohjelman toimeenpanoa ja eri toimijoiden yhteistyötä.
Itä-Suomi jäi ahdinkoon Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Venäjän kanssa oli tehty paljon kauppaa ja yhteistyötä, mutta itänaapuri siirtyi kertaheitolla toiseen leiriin.
Bromanin mukaan ihmisten mielialat ovat kuitenkin selvästi paremmat kuin vielä kaksi vuotta sitten.
– On kova halu mennä eteenpäin ja näyttää, että pärjäämme. Eikä se rajoitu vain Joensuuhun, vaan läpileikkaa itäisen Suomen.
Joensuussa uusia valopilkkuja ovat esimerkiksi tekeillä oleva vetylaitos ja juuri käynnistynyt biohiilitehdas. Broman uskoo, että alueen vahvuudet liittyvät vihreään siirtymään.
Itä-Suomeen tarvitaan kuitenkin nyt lisää investointeja, kasvua ja työpaikkoja, ”kaikkea mahdollista” liiketoimintaa, Broman korostaa.
– Jos yritykset tulevat vaikkapa Ruotsista, Saksasta tai muualta, niin vielä parempi. Silloin ulkomailta tuodaan rahaa, jolla investointeja tehdään ja työllistetään ihmisiä.
Broman katsoo, että yksityinen, kannattava liiketoiminta on nyt avainasemassa Itä-Suomen elinvoiman kohentamisessa.
– Tukien avulla elinvoimaa voidaan jossain määrin jotain ylläpitää, mutta se ei ole ratkaisu pitkällä aikavälillä.
Bromanin mukaan yrityksille otolliset olosuhteet vaativat ainakin sitä, että kulkuyhteydet ovat kunnossa ja sähköä riittää.
– Nämä pitää vähintäänkin saattaa sille tasolle, että energiaintensiivistä toimintaa voidaan sijoittaa alueelle paremmin.
Hallitus päätti jo huhtikuun kehysriihessään parantaa kantaverkkoa siten, että Pohjois-Karjalakin saisi vihdoin 400 kilovoltin sähkönsiirtolinjan. Fingrid tekee asiasta parhaillaan ympäristövaikutusten arviointia.
Bromanille annettiin kaikkiaan viisi tehtävää noin 40 ehdotusta sisältävästä itäisen Suomen ohjelmasta.
Ykkönen on erityistalousaluekokeilu, sitten tulevat uusien investointien saaminen Itä-Suomeen, kantaverkon kehittäminen, matkailun edistäminen ja saavutettavuus.
Saavutettavuutta auttavat nyt valtion tukemat lentoyhteydet Kajaaniin, Joensuuhun ja Savonlinnan ainakin vuoteen 2028 saakka. Bromanin tehtävänä on tukea markkinaehtoiseen malliin siirtymistä.
Keskusta on oppositiosta kritisoinut itäisen Suomen ohjelman vähäistä rahoitusta. Broman ymmärtää, mistä kriikki kumpuaa.
– Se on osittain faktaakin, mutta asia on näkemyksestä kiinni. Hyvin harvoin homma toimii niin, että annetaan kassillinen rahaa ja sanotaan, että tehkää jotain.
– Uusi liiketoiminta rahoittaisi myös itse itseään, Broman sanoo.