Koulukiusaaminen tapahtuu useimmiten kasvokkain – nettikiusaaminen on kuitenkin yleistymässä

Koulukiusaamisen yleisin muoto on yhä kasvokkain tapahtuva sanallinen kiusaaminen, mutta nettikiusaaminen on hienoisessa kasvussa.

Näin sanoo kiusaamisen vähentämiseen pyrkivän KiVa Koulu -ohjelman vastuullinen johtaja Christina Salmivalli.

Hänen mukaansa nettikiusaaminen muuttuu sitä mukaa, kun tulee uusia sosiaalisen median palveluja.

Aikuiset eivät meinaa pysyä kehityksessä mukana.

Nettikiusaaminen tapahtuu useimmiten some-ryhmissä, kuten viestipalvelu WhatsAppissa tai Facebookissa.

Kiusattua pidetään pilkkana, suljetaan ryhmän ulkopuolelle tai mustamaalataan.

– Näyttää siltä, että nettikiusaaminen pitää pintansa ja saattaa olla jopa hieman lisääntymään päin, jos ihan viimeisiä vuosia ajatellaan. Mutta sinänsä se on suhteessa muihin kiusaamisen muotoihin suhteellisen vähäistä, Salmivalli sanoo.

KiVa Koulu -ohjelman teettämään kyselytutkimukseen vastanneista peruskoululaisista noin 2–5 prosenttia kertoi tulleensa nettikiusatuksi.

Salmivallin mukaan nettikiusaaminen astuu yleensä mukaan kuvioon silloin, kun oppilasta on jo kiusattu muilla tavoin pidemmän aikaa.

– Jos lasta kiusataan netissä, on hyvin todennäköistä, että häntä kiusataan myös muilla tavoilla. Nettikiusaaminen on ikään kuin signaali siitä.

Salmivallin mukaan vuosien varrella kerätystä aineistosta on havaittavissa trendi: mitä vanhempia oppilaat ovat, sitä vähemmän heidän joukossaan on kiusattuja.

– Mutta kun aletaan tulemaan vuosiluokille viisi ja siitä eteenpäin, on yhä enemmän oppilaita, jotka sanovat, että kiusaaminen on jatkunut vuoden tai useita vuosia. Eli vaikka heitä on määrällisesti vähemmän, niin siellä on paljon enemmän näitä pitkään kiusattuja, toteaa Salmivalli.

KiVa Koulu on Turun yliopistossa kehitetty koulukiusaamisen vähentämiseen ja ennaltaehkäisyyn pyrkivä toimenpideohjelma, josta on tullut kansainvälinen koulutusvientituote.

Ohjelma on teettänyt kyselytutkimuksia piiriinsä kuuluvien peruskoulujen oppilailla vuodesta 2009 lähtien.

KiVa-ohjelman keinoja kiusaamisen ehkäisemiseksi ovat muun muassa kouluissa järjestettävät ennaltaehkäisevät oppitunnit ja muut materiaalit, kuten kiusaamisesta kertovat tietokonepelit.

Ohjelman uusissa materiaaleissa keskitytään myös nettikiusaamiseen.

Salmivallin mukaan näiden keinojen avulla kiusaamista on onnistuttu vähentämään huomattavasti kaikilla luokka-asteilla.

– Mutta toki tosiasia on se, että täytyy edelleen kehittää näitä keinoja ja on edelleen liikaa lapsia ja nuoria, jotka joutuvat kiusatuksi.

Salmivalli on myös mukana opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä on selvittää uusia keinoja puuttua koulukiusaamiseen.

Työryhmällä on valtuutus esittää tarvittaessa lakimuutoksia.

– Tuntuu siltä, että nykyään työpaikkakiusaamisessakin tämänkaltaiset asiat on määritelty selkeämmin. Mitä lainsäädäntöä tarvittaisiin, että oppilaidenkin oikeusturva toteutuisi paremmin?