Koronakevät luo kiireettömään sairaanhoitoon hoitoruuhkan
Kiireettömään hoitoon jonottavien määrä kasvaa asiantuntijoiden mukaan joka vuosi elokuussa, mutta koronaviruksen tuoma poikkeustilanne on luonut entistä hankalamman jonotustilanteen sairaanhoitopiireihin.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) kiireettömän erikoissairaanhoidon ruuhkautunut tilanne näkyy jo nyt.
– Tällä hetkellä tilanne on ruuhkautunut. Pääasiassa leikkaushoitojen osalta on nähtävillä suurin ruuhkatilanne, Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoo STT:lle.
Perusterveydenhuollon käyntimäärät vähentyivät alkuvuoden aikana. Tämän johdosta tammi–huhtikuussa kiireettömän hoidon lähetteitä saapui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan sairaanhoitopiireihin kahdeksan prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Kiireettömään erikoissairaanhoitoon päästään nykyisin lähetteellä.
THL:n mukaan tästä voi seurata piilevää hoitotarvetta, jota ei ole päästy purkamaan, kun potilaat eivät ole hakeutuneet perusterveydenhuoltoon normaalilla tavalla.
Koronaviruksen vuoksi terveydenhuoltoresursseja on sijoiteltu uudelleen. Tämän vuoksi hoitojonojen mediaanit eli keskimääräiset odotusajat ovat alkuvuoden jäljiltä pidemmät, kuten myös pitkään hoitoa odottaneiden potilaiden määrä.
Johtajaylilääkäri Mäkijärvi toteaa, että Husin pitää käyttää kaikkia keinoja tilanteen purkamiseksi.
– Tässä tullaan tarvitsemaan myös apua ulkopuoleltakin, ei vain omasta takaa. Tässä on kyseessä merkittävästi tehtävää. Normaalistikin jonot kasvavat syksyisin, mutta nyt voimme varmasti tämän osalta odottaa ”koronalisää”. On odotettavaa, että lähetteitä alkaa tulla jatkossa enemmissä määrin, hän sanoo.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vs. johtava ylilääkäri Juha Paloneva kertoo, että koronaviruksella on ollut sairaanhoitopiirin alueella myös kiistattomia vaikutuksia. Ennen koronapandemiaa Keski-Suomen alueella on pysytty varsin hyvin hoitotakuussa.
– Nyt katsoimme toteaman 31. toukokuuta ja siinä erityisesti kirurgian puolella menemme rajan yli, Paloneva kertoo.
Palonevan mukaan Keski-Suomessa odotettiin myös lääkärien uutta sopimusta. Siksi jonoutumiseen ei ole pystytty reagoimaan välittömästi.
– Täytyy myös muistaa, että olemme kirurgian osalta palanneet normaaliin toimintaan vasta 25. toukokuuta. Vaikka nostimme sitä ennen toimintoja ylöspäin, olemme olleet vähän varovaisia, jos koronaviruksen toinen aalto alkaa näyttäytyä, Paloneva taustoittaa.
Jonojen purkamista ei helpota myöskään alkava lomakausi.
– Ongelmana on tietysti se, että kesäsulut tulevat heinäkuussa, jolloin toimintaa joudutaan valitettavasti jonkun verran supistamaan. Ihmisten täytyy pitää kesälomia.
Aiemmin vastaavassa haastavassa ruuhkatilanteessa jonoja on purettu sairaanhoitopiireissä yksityisten terveyspalveluiden kanssa tehdyillä sopimuksilla, henkilökunnan ylitöillä ja palveluseteleillä.
– Tämänkaltaisia keinoja voitaneen käyttää, mikäli tilanne eskaloituu normaalitoiminnan alkaessa pahemmaksi ja jos Valvira edellyttää lainsäädännön mukaisiin aikatauluihin pääsyä, THL:n kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen kertoo.
Pahin tilanne olisi Häkkisen mukaan edessä, jos koronaviruksen kanssa koettaisiin toinen epidemia-aalto.
– Veikkaan, että tuolloin pitkään hoitoa odottavia on runsaasti enemmän. Silloin jouduttaisiin taas varaamaan paikkoja akuuttien hoitojen vuoksi, hän toteaa.