Kommentti: Väyrynen kummittelee vielä viikonloppuna puoluekokouksessa – sen jälkeen saaga keskustassa lienee lopullisesti ohi
Keskustan entinen jäsen, kansalaispuolueen Paavo Väyrynen ei osallistu keskustan puoluekokoukseen viikonloppuna Sotkamossa, mutta paikan päällä hän kuitenkin kummittelee.
Vielä keväällä Väyrynen suunnitteli haastavansa keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän, mutta nyt Väyrysen nimi on esillä aivan muissa papereissa kuin äänestyslipuissa.
Puoluekokous pui tukun Väyrystä koskevia aloitteita, mutta käytännössä ne ovat kevään aikana muuttuneet ”haamualoitteiksi” eli vanhentuneet käsiin.
Aloitteissa vaaditaan kunniapuheenjohtajan tittelin ottamasta pois henkilöltä, joka ei enää edes ole keskustan jäsen. Puoluehallitus katsookin, että toimenpiteisiin ei ole enää tarvetta.
– Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen on 25.4.2018 ilmoittanut luopuvansa Suomen Keskusta r.p:n jäsenyydestä ja kunniapuheenjohtajuudesta. Puoluekokous toteaa, että Paavo Väyrysen kunniapuheenjohtajuus katsotaan päättyneeksi hänen oman ilmoituksensa myötä. Puolueella ei tällä hetkellä ole kunniapuheenjohtajaa, puoluehallituksen pohjaesityksessä todetaan.
Odotettavissa on, että keskustelu Väyrysen ympärillä jää olemattomaksi.
Aloitteiden joukossa on myös neljä Keminmaan keskustaseuran tekemää aloitetta.
Niiden kohtalo on mielenkiintoinen, koska seura on ollut Väyrysen kotiosasto – ja myös se on eronnut puolueesta. Nämä aloitteet ovat siis käytännössä Väyrysen kynästä.
Aloitteissa vaaditaan keskustan periaateohjelmaa uuteen valmisteluun sekä ehdotetaan puolueelle maahanmuuttopoliittista, ulko- ja turvallisuuspoliittista sekä aluepoliittista kannanottoa.
Keskustan poliittinen suunnittelija Ilkka Miettinen kertoo, että Keminmaan keskustaseuran aloitteet käsitellään samalla tavalla kuin kaikki muutkin aloitteet, koska niiden tekohetkellä seura oli vielä keskustan jäsenrekisterissä oleva yhdistys.
Puoluehallituksen pohjaesityksissä aloitteisiin ei yhdytä. Aluepoliittisen aloitteen kohdalla todetaan kuitenkin, että se lähetetään puolueen aluekehitystyöryhmän hyödynnettäväksi.
Väyrynen itse myhäili tällä viikolla Iltalehden haastattelussa , että Keminmaan keskustaseuran aloitteet ovat sanasta sanaan kansalaispuolueen ohjelmasta.
– Siellä on esitettynä vanha keskustalainen linja. Mielenkiintoista nähdä kommentoidaanko niitä, mutta voi olla, että ne pyritään vaikenemaan kuoliaaksi, Väyrynen sanoi.
On epätodennäköistä, että aloitteistakaan rynnätään puhujapönttöön. Keskustan puoluekokous käsittelee tällä kertaa 301 aloitetta. Yleensä keskustelua syntyy vain parista teemasta.
Se ei kuitenkaan tarkoita, että niistä pyrittäisiin vaikenemaan kuoliaaksi – vaan sitä, että kukaan ei vain yksinkertaisesti halua käyttää puheenvuoroja. Puhua kyllä saa, jos joku haluaa. Keskustan puoluekokoushan on tunnettu siitä, että yleiskeskustelussa käydään tuntien monipolvinen keskustelu.
Jo aiemmissa puoluekokouksissa on käynyt ilmi, että keskustalaiset eivät halua olla Väyrysen – eli kansalaispuolueen – linjoilla. Esimerkiksi kaksi vuotta sitten puoluesihteerikisassa oli ehdolla sittemmin kansalaispuolueeseen loikannut Sami Kilpeläinen. Hän sai kisassa vähiten ääniä ja jäi viidenneksi.
Väyrynen ehti vaikuttaa keskustassa puoli vuosisataa. Hän on toiminut kansanedustajana, ministerinä, europarlamentaarikkona, puoluejohtajana, puolueen kunniapuheenjohtajana.
Viikonloppuna Väyrysen saaga keskustassa päättyy näillä näkymin lopullisesti. Loppu on surullinen, mutta Väyrysen tarina jatkuu kansalaispuolueessa.
Siellä onkin menossa melkoinen trilleri, on vallankaappauksia ja rikosilmoituksia ja tavoite saada ensi kevään eduskuntavaaleissa 15–20 kansanedustajaa. Jäseniäkin on Väyrysen mukaan peräti 33.
