Kommentti: Tytöt on poikia
Ulkoministeri Timo Soini (ps.) on tainnut reagoida harvaan asiaan samalla nopeudella kuin opetushallituksen sukupuolten tasa-arvoa edistävän oppaan linjauksiin.
Nyt.fi uutisoi tiistaiaamuna, että ensi vuoden alussa kouluihin lähtevän oppaan mukaan opettajien ei enää pian pitäisi puhua koulussa tytöistä ja pojista.
– Poikia ei saisi kutsua pojiksi, eikä tyttöjä tytöiksi. Vaan etunimellä. Oi aikoja, oi tapoja. Haloo, onko siellä pytingissä valot päällä, Soini kiirehti linjaamaan .
Harva asia tuntuu sytyttävän kansalaiset ja poliitikot yhtä nopeasti kuin keinot, joilla perusopetuksen sukupuolittuneisuutta voitaisiin vähentää.
Tässä keskustelussa tosiasiat hukkuvat äkkiä. Eikä sillä niin väliä, sillä nehän pilaisivat äkkiä mehevän mielensäpahoittamisen.
Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen syytti tiistaina Suomen Uutisissa opetushallitusta feministisen propagandan levittämisestä.
– Sukupuoli ei ole sosiaalinen konstruktio. Biologisia lähtökohtia ei voi kieltää, vaikka vallalla olisi minkälainen todellisuutta vastaan taisteleva filosofia, Tynkkynen sanoi.
Myös keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Markus Lohi paheksui opetushallitusta Facebookissa.
Opetushallituksen mukaan kirjasessa ei ole kyse määräyksistä vaan opettajille tarkoitetusta oppaasta jotta he voivat pohtia, miten tasa-arvoa voi paremmin toteuttaa.
Opasta silmäilevä huomaa äkkiä, että siinä ei kielletä biologisen sukupuolen olemassaoloa – päinvastoin, oppaassa nostetaan esiin esimerkiksi tyttöjen ja poikien erot oppimistuloksissa.
Sukupuolineutraaliuden sijaan puhutaan sukupuolitietoisesta opetuksesta. Se perustuu oppilaiden yksilöllisen persoonallisuuden tunnistamiselle ja sukupuolittavien rakenteiden purkamiselle.
Ketään ei siis saisi määrittää yhteen karsinaan pelkästään sen perusteella, mitä haarovälistä löytyy.
Tähän liittyy myös tikunnokkaan noussut kehoitus välttää puhuttelemasta lapsia tyttöinä ja poikina.
– Onko tilanteita, joissa ryhmäjako sukupuolen perusteella on ehdottoman tarpeen, oppaassa kysytään.
Se, mitä naiseus tai miehuus tarkoittaa, riippuu biologian lisäksi ympäröivän yhteiskunnan arvioista ja asenteista.
Joissain maissa naisilla ei esimerkiksi ole oikeutta ajaa autoa tai äänestää.
Suomessa asiat ovat toisin. Silti täällä esimerkiksi työmarkkinat jakautuvat kansainvälisesti verrattuna poikkeuksellisen voimakkaasti naisten ja miesten töihin.
Tämä johtaa muun muassa epätasa-arvoon palkoissa ja eläkekertymissä.
Koulujen tehtävä on edistää tasa-arvoa. Löyhän otsikkotason kritisoinnin sijaan poliitikoilta toivoisi näkemyksiä tämän tavoitteen saavuttamisesta.
Juttua muokattu klo 17:40. Lisätty tieto Lohen kannanotosta.