Komission varapuheenjohtaja Katainen: "Oikeusvaltiota murentavat jäsenmaat ovat Euroopan suurin uhka"
Muutamassa EU:n jäsenmaassa roihahtaneet oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät ongelmat ovat Euroopan suurin uhka, arvioi Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.).
Erityisesti ongelmia on Romaniassa, Puolassa ja Unkarissa, mutta Katainen nostaa varoittavana esimerkkinä esiin myös sisäministeri Matteo Salvinin puheet Italiassa.
– Sanon, että suurin uhka, koska esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa hallitukset eivät ole vain populistisia siinä mielessä, että ne kertoisivat puolitotuuksia, jotta saisivat kansalta tukea. On voimia, jotka ovat aidosti sitä mieltä, että liberaali demokratia ei ole tavoiteltava olotila. Että se on tullut aikansa päähän, Katainen sanoo.
Hän viittaa esimerkiksi Unkarin pääministeriin Viktor Orbaniin, jonka mukaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin tulkinta demokratiasta on mielekkäämpi kuin Euroopassa vallalla oleva näkemys.
– Tämä on johtanut tiedonvälityksen ja kansalaisoikeuksien rajoittamiseen sekä siihen, että oikeuslaitos on esimerkiksi Puolassa saatettu poliittisen johdon alaisuuteen.
Kataisen mukaan ongelmat eivät rajoitu vain yksittäisen maan sisälle ja ihmisoikeuskysymyksiin.
Etenkin poliittisessa ohjauksessa olevan oikeuslaitoksen toimintaongelmista kärsivät myös muiden EU-maiden asukkaat ja yritykset.
– Esimerkiksi sisämarkkinat eivät toimi, jos oikeusvaltioperiaate romuttuu.
Komissiolla ei ole juurikaan keinoja puuttua EU:n yhteisestä arvopohjasta lipeävien jäsenvaltioiden toimintaan, Katainen myöntää.
Esimerkiksi perussopimuksen artikla 7:n käyttö mahdollistaisi periaatteessa perusarvoja loukkaavan jäsenvaltion äänioikeuden epäämisen.
Päätökseen tarvitaan kuitenkin kaikkien muiden jäsenmaiden yksimielisyys, eikä ole todennäköistä, että jokin valtio jäisi EU:ssa tyystin vaille samanmielistä tukijaa.
Euroopan parlamentti puolestaan päätyi torstaina kannattamaan seuraavaan EU-budjettiin liittyvää komission esitystä, joka mahdollistaisi EU-rahojen maksatuksen jäädyttämisen, jos jäsenmaa ei noudata oikeusvaltioperiaatetta.
– Minusta tämä on ihan vähintä, mitä pitää saada aikaan. Toivon todella, että (eri jäsenmaiden) hallitukset puskisivat tämän läpi.
Suomi on kannattanut komission budjettilinjausta.
Rahahanojen sulkemisella olisi Kataisen mukaan todellisia vaikutuksia, koska monessa nyt ongelmia tuottavassa maassa EU-rahoituksella on keskeinen merkitys.
Erimielisyyksistä huolimatta EU-eron tielle on toistaiseksi lähtenyt vain Britannia. Brexit-neuvotteluiden seuraukset ovat säikäyttäneet erohaaveilijat, Katainen sanoo.
– Ennen brexitiä oli aika helppo hankkia kansallisissa vaaleissa kannatusta EU-vastaisuudella, mutta brexit-äänestys pelästytti populistit. Nyt EU:ta kyllä arvostellaan, mutta erosta ei puhu Italian Salvini, eikä enää edes Ranskan Marine Le Pen.
Kataisen toive eurovaalikeväänä on, että keskusteluun EU:n arvoista osallistuisivat ministerit, mediat, kansalaisjärjestöt ja vähän kaikki.
Keskustelu saisi Kataisen mukaan olla ”kovaäänistä”.
– Paineen muutokseen pitää tulla kansalaisilta ja muista jäsenmaista.
Odotettavissa on, että ennen toukokuun lopun eurovaaleja keskustelun äänenpainot tosiaan nousevat.
Niin sanotuille EU-kriittisille populistisille liikkeille on ennakoitu vahvaa menestystä.
Kataisen mukaan kyse on Suomessakin nähdystä kehityksestä, jossa vanhojen suurten puolueiden valta vähenee ja enemmistön saavuttamisesta tulee yhä vaikeampaa.
– Politiikan tekeminen on nykyään vaikeampaa, koska enemmistöjen saaminen on vaikeampaa eli niihin tarvitaan enemmän puolueita. Ja mitä useampi kokki, sitä vaikeampaa keittäminen on, kuuden puolueen sateenkaarihallituksen pääministerinä toiminut Katainen sanoo.
Esimerkiksi nykyisessä europarlamentissa kaksi suurinta europuoluetta ovat yhdessä saaneet muodostettua enemmistön.
Kataisen arvion mukaan enemmistön löytyminen seuraavassa parlamentissa voi vaatia jopa neljän tai viiden puolueen yhteistyötä.
– Ei se ainakaan helpota päätöksentekoa. Se on tämänhetkisen trendin keskeisimpiä seurauksia, Katainen sanoo populistipuolueiden suosioon viitaten.
Kokonaan toinen kysymys on hänen mukaansa koko EU-kriittisyyden käsite. Käsittelyssä kun on harvoin asioita, joissa voisi valita äänestävänsä EU:ta vastaan, hän sanoo.
Hiusten pöyhintä on Junckerilta tavanomaista käytöstä.
Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen
Komissiossa Katainen on työskennellyt läheisesti puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin kanssa.
Junckerin käytös on ajoittain aiheuttanut puheita hänen terveydentilastaan ja työkunnostaan.
Esimerkiksi joulukuussa Juncker pöyhi naistyöntekijän hiuksia EU:n huippukokouksessa ja horjahteli EU:n ja Afrikan maiden tapaamisen yhteydessä järjestetyllä vastaanotolla Wienissä, jonka jälkeen otsikoihin nousivat jälleen epäilyt alkoholiongelmasta.
Hiusten pöyhintä on Junckerilta tavanomaista käytöstä, Katainen sanoo.
– Niin pitkään kun olemme tunteneet, 15 vuotta, hän on aina sotkenut minun tukkani, vienyt silmälasit jonnekin piiloon ja antanut märkiä poskisuudelmia. Juncker on värikäs persoona, Katainen sanoo.
Junckerin työmoraalia ja yksityiskohtiin perehtymisen kykyä Katainen kuitenkin puolustaa järkähtämättä.
Horjumisen syy on hänen mukaansa kivulias iskiasvaiva.
– Toisinaan hän voi käyttää enemmän alkoholia kuin joku muu, mutta minusta on kohtuutonta arvostella hänen työkykyään, Katainen sanoo.
Kataisen viisivuotinen pesti komissaarina päättyy tänä vuonna. Hän on jo aiemmin kertonut luopuvansa politiikasta, eikä tavoittele esimerkiksi komission puheenjohtajan paikkaa.
Edessä on muutto Suomeen, mutta muuten tulevaisuus on yhä aidosti auki, Katainen sanoo.
Politiikkaa perheessä tehdään mahdollisesti edelleen, sillä Kataisen puoliso, väitöskirjatutkija Mervi Katainen on kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaana Uudellamaalla.
– Tuen häntä samalla tavalla kuin Mervi on tukenut minua eli kotona, taustalla ja keskusteluapua tarjoamalla. Hän taisi jakaa kuutisen tuhatta esitettäni, kun olin Uudellamaalla ehdokkaana ja nyt on oletusarvo, että tekisin saman, Katainen kuvailee.
Komissaareilla on joka tapauksessa käytössä kahden vuoden ”viilennysaika”, jonka ajan Kataisen on kysyttävä uudelle tehtävälleen komission eettisen komitean hyväksyntä.
Vastaavaa ”karenssia” on ajoittain kaipailtu myös Suomeen keskeisiin poliittisiin tehtäviin.
Katainen pitää viilennysperiaatetta hyvänä, mutta kahden vuoden ajanjakso on hänestä pitkähkö.
– Minulla ei ole mielestäni mitään sellaista tietoa, josta joku voisi ansiotta hyötyä, mutta kokemusta ja osaamista kyllä on.
Suomessa Kataista on spekuloitu itsenäisyyden juhlarahaston Sitran johtoon.