"Komissiolle pitää laittaa nyt suitset" – MTK:n metsäpomo pitää aloitetta komission haastamisesta EU-tuomioistuimeen tärkeänä avauksena
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola pitää keskustan varapuheenjohtajan Petri Honkosen aloitetta komission haastamisesta EU-tuomioistuimeen toimivallan ylittämisestä erittäin tärkeänä pohdintana koko unionin tulevaisuuden kannalta.
– Komission pitäisi lähtökohtaisesti olla toimeenpaneva elin, mutta nyt se on astunut taksonomiaan liittyvien delegoitujen säädösten myötä käytännössä hyvin lähelle sitovaa lainsäätäjän roolia, Tiirola harmittelee.
– Siksi Honkosen aloite on tärkeä keskustelun avaus ja sitä keskustelua jäsenmaiden pitäisi käydä myös neuvostossa pääministeritasolla. Itse olen sitä mieltä, että komissiolle pitää laittaa nyt suitset, hän painottaa.
Metsäpomo myöntää, että taksonomia-asetuksella on sinänsä ihan hyvä tavoite. Eli sen tehtävänä on määritellä kriteerit rahoitustuotteille, joille myönnetään EU:n vihreän rahoituksen leima.
Suomalainen kokoomusmeppi Sirpa Pietikäinen toimi aikanaan taksonomiakysymyksessä parlamentin toisena pääneuvottelijana.
Ongelmaksi muodostui Mikko Tiirolan mukaan se, että jäsenmaat ja parlamentti antoivat komissiolle oikeuden luoda taksonomiaa luokittelevia kestävyyskriteerejä niin sanottuina delegoitunina säädöksinä, jotka nämä voivat joko hyväksyä tai hylätä.
Ongelma kulminoituu Suomen kannalta juuri metsäkysymyksiin.
– EU-perussopimusten mukaisesti ne ovat kansallisesti päätettäviä kysymyksiä, mutta komissio haluaa nyt vihreän rahoituksen säädöksillä vyöryttäää niitä käytännön metsätalouteen, Tiirola ihmettelee.
Vaikka vihreän rahoituksen kriteerit ovat vapaaehtoisia, muodostuu niistä Tiirolan mielestä käytännössä pakko koko suomalaiselle metsäsektorille.
Tämä siksi, että kolme suurinta metsäfirmaamme (Stora Enso, UPM ja Metsä Group) toimivat globaalissa kuluttajarajapinnassa. Sen vuoksi metsäjätit tulevat vaatimaan myös raaka-ainetoimittajilta samat kriteerit saadakseen vihreän rahoituksen ehdot täytettyä.
– Sen myötä myös sahat ja energiatoimijat joutuvat välillisesti hyväksymään kriteeristöt saadakseen kuitupuut ja hakkeet kaupaksi. Käytännön esimerkki tästä on jo nyt, kun nämä kolme firmaa vaativat tietyn sertifikaatin mukaisten kriteerien toteennäyttämistä. Siksi taksonomiasäädöksillä olisi vaikutus myös metsänomistajiin, MTK:n edustaja harmittelee.
Ensimmäinen delegoitu säädös koskee ilmastokestävyyttä. Kyseessä on Tiirolan mukaan 993 sivua EU-jargonia, josta 44 sivua liittyy metsiin.
– Kukaan ei tiedä tarkkaan mihin kaikkeen se vaikuttaa. Byrokratiaa se ainakin tarkoittaa metsäsuunnitelmineen ja 30- vuotisine ilmastohyötyanalyysivaatimuksineen, hän painottaa.
Tämä ei Mikko Tiirolan näkemyksen mukaan vielä kaada kotimaista metsäsektoria, koska suomalaiset jos ketkä ovat tottuneet byrokratiaan.
– Toki se maksaa ja konsulttiarmeijoita pitäisi välttää. Siksi koko metsäalan pitää hakea rationaalisimmat keinot esimerkiksi metsaan.fi palvelua hyödyntäen. Isoin riski on, että moni pienehkö metsätila lyö hanskansa tiskiin ja metsä jää huonolle hoidolle.
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja tietää, että taksonomia-asetukseen on komissiossa valmisteilla useita muitakin delegoituja säännöksiä. Komission varapuheenjohtajalle hollantilaiselle Frans Timmermansille on annettu Green Deal -asioiden valmistelu ja hänen kabinettipäällikkönään toimii Hollannin Greenpeacen entinen kampaniapäällikkö.
– Säädösten valmistelua on tehty komissiossa ehkäpä siksi hyvin ympäristöjärjestövetoisesti, Tiirola aprikoi.
Seuraavana valmistelussa on taksonomian monimuotoisuuskriteeristö, joka on saanut suomalaiset metsänomistajat maalailemaan erityisen synkkiä, jopa katastrofaalisia uhkakuvia.
– Peräti 20 prosenttia tilakohtaisesti talouskäytön ulkopuolelle, 30+30 metrin suojakaistat, vanhat metsät suojeluun ja lopulle 80 prosentillelle hurjia rajoitteita. Tämän vuoksi olemme herätelleet päättäjiä ja vaadimme, että koko Suomen yhteisen vaikuttamisen täytyy olla päättäväistä, Tiirola muistuttaa.
Metsänomistajien kannalta on erittäin harmillista, että maan sisäisessä päätöksenteossa yhteisen kannan muodostaminen kesti elintärkeässä asiassa kohtuuttoman pitkään.
– Hyvin erikoista on, että hallitus ei kyennyt yksimielisyyteen. Kun uusia ja vielä ensimmäistä huomattavasti vaarallisempia delegoituja säädöksiä tulee, pitää pääministerin viheltää heti alkuun hallituksen rivit suoriksi. Brysseliin ei voi mennä Suomesta erilaisia kantoja, Tiirola jyrähtää.
Iso virhe syntyi Tiirolan mukaan jo siinä vaiheessa, kun komissiolle annettiin vapaat kädet tehdä delegoituja säädöksiä.
– Tiedän ministeri Lepän tehneen asian eteen sinnikkäästi työtä yhdessä metsäalan edunvalvojien kanssa. Toki, jos koko hallitus olisi ollut tomerana, mahdollisuudet saada riittävä määrä jäsenmaita kaatamaan komission esitys olisivat olleet selvästi paremmat, hän uskoo.
Joitakin hyviäkin uutisia komissiosta on sentään taksonomian ympäriltä kantautunut.
Ympäristökriteerien laadintaan liittyvä valmistelutyö on ottamassa aikalisän. Valmisteluun vaaditaan lisää aikaa muun muassa sillä perusteella, että metsäasiantuntijoiden kuuleminen on jäänyt turhan vähälle.
Mikko Tiirola pitää tätä edunvalvonnan voittona. Hän uskoo epäkohdista nouseen porun olevan osaltaan myös aikalisän takana.
– Ratkaisevaa oli, että talouskomissaari saatiin käymään Suomessa ja hänelle pystyttiin kädestä pitäen osoittamaan taksonomian metsäsääntelyyn liittyvät mahdottomuudet paikan päällä harjavaltalaismetsässä.
Metsäpomo laittaa jatkossa toivonsa myös pohjoismaiseen yhteistyöhön.
– Suomi ja Ruotsi tekevät koko unionin kunnianhimoisinta metsäpolitiikkaa. Luotan siihen, että suomalaiset ja ruotsalaiset pystyvät yksissä tuumin vakuuttamaan sekä koko komission että muut jäsenmaat siitä, että komissio on nyt väärillä teillä.