Kevään eduskuntavaalikeskusteluun on tyrkyllä tymäköitä aiheita – kyky reagoida yllätykseen voi silti ratkaista peli
Sote-uudistus, sotu-uudistus, ilmastonmuutos, talous, työllisyys ja työmarkkinat – puolueiden pitäisi eduskuntavaalien lähetessä pystyä puhuttelemaan äänestäjiä isoissa ja raskassoutuisissa aiheissa.
Erikoistutkija Jenni Karimäki Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta sanoo, että suurtakin merkitystä voi lopulta olla sillä, mitkä teemat muodostuvat vaalikamppailun loppusuoralla kaikkein keskeisimmiksi.
– Se mikä puolue koetaan kaikkein uskottavimmaksi niitä hoitamaan, on hyvin ratkaisevaa, Karimäki sanoo.
– Voi olla, että jälkeenpäin nähdään tietyn asian olleen aika ratkaiseva.
Tämä vaatii puolueilta ja ehdokkailta hyvää kykyä reagoida yllätyksiin, jotka voivat tulla myös Suomen rajojen ulkopuolelta.
– On täysin mahdollista, että Suomen ulkopuolella tapahtuu jotain, ei välttämättä kuolonuhreja vaativaa vaan esimerkiksi talouspoliittistakin, joka voi olla syöte vaalikeskusteluun, Karimäki sanoo.
Toisaalta puolueet yrittävät omalta osaltaan ohjailla keskustelua pitämällä esillä aiheita, joissa ne itse ovat vahvoilla.
– Jokaisella puolueella on tavallaan omia teemoja, joita se ikään kuin omistaa ja pyrkii pitämään poliittisella agendalla. Ja puolueet ovat eri tavalla uskottavia eri poliittisten teemojen suhteen, sanoo Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari.
Tyypillinen esimerkki tästä on maahanmuutto ja perussuomalaiset: aihe on puolueelle tietyllä tapaa elinehto, mutta myös helppo käsiteltävä, sillä siitä ei tarvitse puolueen sisällä juuri keskustella.
– Perussuomalaisilla on oikeastaan kaksi teemaa: EU- ja maahanmuuttopolitiikka, ehkä ilmastopolitiikka. Siksi heille on tärkeää kyetä tuomaan maahanmuuttoteema kansalaisten tasolle, Ruostetsaari sanoo.
Tutkijan mukaan Oulun seksuaalirikosepäilyt ovat tuoneet maahanmuuttoasiat juuri kansalaisten tasolle.
– Oulun tapaus on muuttanut keskustelun sävyä: perussuomalaisten ei tarvitse keskustella maahanmuutosta pelkästään resurssikysymyksenä, eli millaisia menoja maahanmuutto aiheuttaa. Tällä tavalla maahanmuuttopolitiikan ongelmallisuus kyetään tuomaan tavallisten kansalaisten tasolle, Ruostetsaari.
Karimäki arvioi, että muiden puolueiden vähempi innokkuus keskustella maahanmuutosta liittyy ennen kaikkea siihen, että niiden sisällä linja ei ole yhtä jyrkkä ja yhtenäinen.
– Siihen liittyy työllisyyspoliittisia ja arvokysymyksiä, joiden takia näiden puolueiden on hankalampi ottaa siihen yksiselitteistä kantaa. Ja se taas ei vaalikeskusteluissa ole etu.