Keskustapuolue paljon vartijana Ruotsin hallituskriisin ratkaisussa
Ruotsissa jännitetään, milloin valtiopäiviltä epäluottamuksen saanut pääministeri Stefan Löfven ilmoittaa seuraavasta siirrostaan.
Löfvenillä on ensi maanantaihin asti aikaa määrätä Ruotsiin ylimääräiset vaalit tai erota. Jälkimmäisessä tapauksessa hallituspohjaa etsitään nykyisiltä valtiopäiviltä.
Löfvenin päätöksen kannalta oleellista on se, mitä keskustapuolueen puheenjohtaja Annie Lööf tilanteesta ajattelee.
– Voi hyvin sanoa, että keskustapuolueella on avaimet ratkaisuun, arvioi valtio-opin professori Åsa von Schoultz Helsingin yliopistosta.
Lööfin keskustapuolue voisi varmistaa riittävän pohjan sekä Löfvenin punavihreälle hallitukselle että uudelle porvarihallitukselle. Tämä kuitenkin edellyttäisi sen hyväksymistä, että joko vasemmistopuolue tai ruotsidemokraatit tukee myös hallitusta.
Tähän saakka keskustapuolue ei ole halunnut tehdä yhteistyötä kummankaan puolueen kanssa. Von Schoultzin mukaan tällainen asenne on nykytilanteessa kestämätön.
– On aivan ilmiselvää, että asioita on hyvin vaikea saada toimimaan sulkemalla nämä molemmat puolueet ulos vaikutusvallasta, von Schoultz sanoo.
Von Schoultzin mukaan nykyinen kriisi on ilman muuta Löfvenin toistaiseksi kovin haaste.
Ennen sosiaalidemokraattien johtajaksi nousemistaan Löfven työskenteli pitkään Ruotsin metalliliitossa (IF Metall) toimien myös useita vuosia sen johtajana.
– Löfven on tunnettu ammattiyhdistystaustaa omaavana taitavana neuvottelijana, tosin hän on myös itse ruokkinut tällaista mielikuvaa. Mutta on myös kiistatta näyttöä siitä, että hän on onnistunut sopimaan muiden puolueiden kanssa hyvin vaikeissa tilanteissa, von Schoultz sanoo.
Löfvenin hallitukset syntyivät melkoisten vääntöjen ja kompromissien seurauksena. Häntä onkin kutsuttu ”politiikan Houdiniksi”, joka kahlekuninkaan tavoin löytää ulospääsyn mahdottomista tilanteista.
– Hän tekee varmasti kaikkensa pysyäkseen vallassa. Minulla ei ole aavistustakaan mitä hän päättää, ei aavistustakaan, von Schoultz sanoo.
Ylimääräisiin vaaleihin päätyminen olisi historiallista, sellaista ei ole Ruotsissa tapahtunut sitten vuoden 1958.
Tiistaina julkaistun Dagens Nyheterin mielipidekyselyn mukaan vasemmistopuolue on lisännyt kannatustaan, mutta porvarihallitus voisi saada ruotsidemokraattien tukemana enemmistön paikoista. Liberaalit ja ympäristöpuolue taas putoaisivat pois valtiopäiviltä.
Von Schoultzin mukaan hallituskriisin päädyttiin pääosin sen takia, että vasemmistopuolueen mitta tuli täyteen. Puolue ei halunnut enää olla pelkkä ovimatto, jonka yli kävellään.
Vasemmistopuolue ja sen johtaja Nooshi Dadgostar ovat saaneet paljon näkyvyyttä ja kehuja suoraselkäisyydestä. Von Schoultzin mukaan vasta myöhemmin nähdään, kannattiko tilanteen ajaminen epäluottamusäänestykseen saakka.
– Jos Löfven säilyy pääministerinä ja vasemmistopuolue saa enemmän vaikutusvaltaa hallitukseen, silloin se on heille voitto. Mutta jos syntyy porvarihallitus tai joudutaan uusiin vaaleihin, niin lopputulos voi olla aika huono puolueen kannalta, von Schoultz sanoo.
Hänen mukaansa äänestäjät päättävät lopulta myös sen, millaiseksi synniksi vasemmistopuolueelle luetaan sosiaalidemokraattisen pääministerin kaataminen yhdessä ruotsidemokraattien kanssa.
Juttua täydennetty kauttaaaltaan klo 18.28.