Keskustan valiokuntajäseniltä selkeä viesti: Suuret ratahankkeet jäihin
Valtiovarainministeriö on julkaissut yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa selvityksen suurista ratahankkeista eli Suomi-radasta, Turun tunnin junasta ja Itäradasta.
Keskustan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenet Ari Torniainen (vpj.), Pekka Aittakumpu ja Joonas Könttä ovat selvityksen kanssa samoilla linjoilla ja kolmikon mielestä hankkeet on laitettava jäihin.
– Keskusta tukee nykyisen rataverkon kunnostamista, olemassa olevien ratalinjausten parannuksia ja nykyisen liikenneverkon korjausvelan kiinnikuromista niin teillä kuin rataverkossa, todetaan valiokuntajäryhmän yhteisessä tiedotteessa.
Perusväylänpidossa painopisteen on oltava kolmikon mukaan perustienpidossa. Lisäksi nykyisen rataverkon pullonkauloja kannattaa poistaa, parantaa rakenteita, oikoa mutkia, korjata siltoja ja nopeuttaa hitaita kohtia.
– Rataverkkoa kunnostamalla, lisäraiteita rakentamalla ja turvalaitteita parantamalla yhteyksiä saadaan nopeutettua huomattavasti. Rataverkkoa voidaan hyödyntää nykyistä paremmin lisäämällä asemia ja pysäkkejä paikalliseen käyttöön. Suuret ratahankkeet eivät ole nykyisillä rahoituspohjilla järkeviä, ryhmä painottaa.
Ari Torniainen muistuttaa, että suurten ratahankkeiden kokonaiskustannukset ovat noin 12 miljardia euroa, josta veronmaksajien pitäisi kuitata 6,7 miljardia. Lisäksi lippujen hintoihin tulisi roima korotus.
– Hankkeet saisivat yksityistä rahoitusta vain valtion taatessa tappiot, joten viime kädessä vastuu jäisi veronmaksajille, myös kustannusarvioiden ylittyessä, Torniainen varoittaa.
– Hankkeet lyhentävät matka-aikaa ajallisesti Itäradalla noin 13 minuuttia sekä Turkuun ja Tampereen suuntaan noin puoli tuntia. Eli ajallinen lyhennys olisi hintaan nähden erittäin kallis, Pekka Aittakumpu toteaa.
Joonas Köntän mukaan hankkeiden ilmastovaikutusten takaisinmaksuaika kestäisi laskennallisesti 140-330 vuotta, joten uusia ratahankkeita on mahdoton perustella myöskään ympäristövaikutuksilla.
– Suuret ratahankkeet eivät ole nykyisissä rahoituskehyksissä eli ne söisivät joko nykyistä liikennerahoitusta tai lisäisivät valtion velkaantumista, Könttä huomauttaa.
Keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska on valiokuntajäsenten kanssa samaa mieltä siitä, että Suomi-radan eli niin sanotun metsäratahankkeen valmistelu tulee keskeyttää.
– Suomi-rata vaatisi noin 2,4-2,5 miljardin euron panostukset. Laskelmiin liittyy paljon epävarmuuksia inflaation ja kustannusten osalta, koska kyse on vuosikymmenten projekteista. Tappioiden kattaminen jää aina valtiolle, joten miljardihankkeiden aiheuttama lisävelka valtiolle lisäisi veronkorotuspainetta, Ovaska muistuttaa omassa tiedotteessaan
Ovaskan mukaan Helsinki–Tampere-suurnopeusjunahanke on jo tässä vaiheessa aiheuttanut taloudellista haittaa, koska väliasemien tuntumassa olevia investointihankkeita on jäädytetty.
– Nyt on tärkeää antaa alueiden asukkaille selvä viesti siitä, että jatkossa panostetaan voimakkaasti nykyisen rata- ja tieverkon kunnostamiseen ja korjausvelan kiinnikuromiseen. Ei ole realistista ajatella, että Suomi pystyisi yhtäkkiä rahoittamaan useita mittavia ratahankkeita, hän toteaa.
Ovaska kehottaa seuraamaan asiassa Ruotsin esimerkkiä.
– Ruotsissa hallitus on päättänyt keskeyttää nopeusratojen suunnittelun ja sanoo panostavansa olemassa olevaan rata- ja tieverkkoon. Ruotsalaisten mukaan panostukset nopeisiin ratoihin olisivat suuret ja veisivät resursseja muilta infrainvestoinneilta.