Suurten ratahankkeiden toteuttaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, kertoo ministeriöiden selvitys

Ratahankkeet

Valtiovarainministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön toteuttamassa selvityksessä suurten ratahankkeiden toteutus on yhteiskuntataloudellisissa hyöty-kustannuslaskelmissa todettu kannattamattomaksi. Laskelmissa ei ole huomioitu laajempia taloudellisia vaikutuksia.

Nopeampia junayhteyksiä suunnitellaan Helsingin ja Turun välille, Helsingin ja Tampereen välille sekä välille Helsinki-Porvoo-Kouvola.

–  Nämä ovat kannattamattomia, eikä niitä liiketaloudellisesti kannata tehdä. Laajemmista ja yhteiskunnallisista taloudellisista vaikutuksista ei pysty varmaksi sanomaan, että ne kääntäisivät tämän kokonaistaloudellisesti kannattavaksi, kertoi valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen selvitystä esittelevässä tiedotustilaisuudessa.

Valtiovarainministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön selvityksessä tarkasteltiin suurten raideliikennehankkeiden kustannuksia, investointimahdollisuuksia ja ilmastovaikutuksia. Selvityksessä ei pyritty vertailemaan hankkeiden paremmuutta.

Suunnittelu on hankkeissa eri vaiheissa. Pisimmällä ollaan Helsingin ja Turun välisessä Turun tunnin junan hankkeessa.

Suomirata eli raideosuus Helsingistä lentokentän kautta Tampereelle on vielä linjaamatta lentoasemalta eteenpäin. Vaihtoehtona on suurnopeusrata Helsinki-Vantaalta uutta linjausta pitkin Tampereelle tai nykyisen pääradan linjauksen mukaisesti reitti Tampereelle Keravan Kytömaalta, jonne Lentoradan olisi tarkoitus joka tapauksessa päättyä.

Lentorata on edellytys myös Porvoon kautta Kouvolaan päättyvälle Itäradan ratahankkeelle.

Majasen mukaan selvityksessä käsitellyistä ratahankkeista jää maksettavaksi suuret summat veronmaksajille.

–  Jos päätökseen päädytään, on kyse muusta kuin talouteen pohjautuvasta päätöksenteosta.

Yksityiset rahoittajat ovat selvityksen mukaan olleet kiinnostuneita hankkeista, mutta ne edellyttävät valtiontakausta, joten riskinotto jää lopulta veronmaksajille.

Selvityksen mukaan ratahankkeisiin liittyy myös paljon epävarmuuksia, kuten inflaatiotason ja markkinakorkojen muutokset, jotka voivat nostaa kustannuksia miljarditasolla.

Hyöty-kustannuslaskelmissa parhaiten menestyi Turun tunnin junan hanke. Muiden hankkeiden kustannusarviot perustuvat kuitenkin hyvin alustaviin arvioihin.

Selvityksen mukaan hankkeilla voi olla myös laajempia taloudellisia vaikutuksia työ-, maankäyttö- ja kiinteistömarkkinoilla sekä investoinneissa kilpailussa ja tuottavuudessa.

Useimpien laajempien taloudellisten vaikutusten arvioinnin menetelmäkehitys ja tietopohja ei kuitenkaan ole mahdollistanut selvityksessä euromääräisten arvioiden laatimista.

Hankkeiden karkeita ilmastovaikutusarvioita tarkasteltaessa selvityksessä todetaan, että laskennallinen ilmastopäästöjen takaisinmaksuaika on hyvin pitkä, ellei rakentamisessa sovelleta uusia ja tulevia teknologisia innovaatioita.

Takaisinmaksuaika tarkoittaa aikaa, jona hankkeen mahdollistaman liikennöinnin aikaansaama päästöjen lasku on kompensoinut rakentamisesta aiheutuneet päästöt. Selvityksen karkeissa arvioissa laskennalliset takaisinmaksuajat ovat nyt yli sadasta vuodesta useisiin satoihin vuosiin.

Turun tunnin junan takaisinmaksuajaksi on arvioitu 140 vuotta, Tampereen Suomiradan ja Itäradan takaisinmaksuajat ovat 300 vuoden tienoilla.