Keskustan Markus Lohi pitää saamelaiskäräjälain luonnosta kompromissina, joka voi liennyttää ristiriitoja Lapissa
Lappilainen kansanedustaja Markus Lohi on tehnyt puolen vuoden puristuksen saamelaiskäräjälain uudistamiseksi.
Työryhmässä keskustaa edustanut Lohi sanoo, että syntynyt tulos on kompromissi, jonka kanssa pystytään elämään.
– Toiveeni on, että nyt voitaisiin käyttää energiaa sovinnon rakentamiseen mieluummin kuin tämän esityksen kaatamiseen, Lohi sanoo.
Keskustan lappilainen kansanedustaja Eeva-Maria Maijala vastustaa jyrkästi lakiluonnosta, jossa lappalaisperuste poistetaan saamelaismääritelmästä ja siirrytään yhteispohjoismaiseen kieliperusteiseen saamelaismääritelmään.
Lohi kertoo, että kieliperusteiseen saamelaismääritelmään tulee yksi sukupolvi lisää, eli käräjävaaleissa on äänioikeus, jos joko henkilö itse, hänen vanhempansa, isovanhempansa tai isoisovanhempansa on oppinut ensimmäisenä kielenään saamen.
– Kieliperusteisuuden taustalla on se, että perustuslain mukaan saamelaiskäräjien rooli on kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto, Lohi korostaa.
Hän kuitenkin myöntää, ettei pelkkä kielen oppiminen tee saamelaista. Uusi laki voi olla ongelma niiden kannalta, jotka polveutuvat saamelaisista, mutta kieli on menetetty monta sukupolvea sitten.
Siksi lappalaisperuste päätettiin pitää voimassa vielä vuoden 2019 loppuun, vaikka lain on määrä tulla voimaan muilta osin jo tämän vuoden marraskuussa. Lappalaiset voivat sinä aikana hakeutua vaaliluetteloon, ja heidän lapsensa pääsevät sinne automaattisesti.
Saamelaiskäräjävaalejakin siirrettiin vuodella eteenpäin syksyyn 2020, jotta ihmisillä olisi riittävästi aikaa hakeutua äänioikeutetuiksi.
Lohi muistuttaa, että saamelaisuuden kriteeristö ei ole toiminut nykyisenkään lain puitteissa, vaan monet pääsevät vaaliluetteloon vasta korkeimman hallinto-oikeuden valitusten kautta.
Uudessa laissa viiden hengen vaalilautakunta laajennetaan seitsemänhenkiseksi, ja siinä pitää olla kaikki saamelaisryhmät edustettuna. Lisäksi ennen korkeinta hallinto-oikeutta valitukset käsittelee uusi neljän hengen oikaisulautakunta.
Inarinsaamelaiset ovat pitkään kokeneet, että heidän äänensä ei kuulu riittävästi, vaikka valtaosa äänioikeutetuista asuu Inarissa.
Lohi kertoo, että tämä ratkaistiin niin, että käräjien yleiskokouksen jäsenten lukumäärä nostettiin 21:sta 25:een, ja inarilaiset saavat siihen kuuden hengen kiintiön.
– Lakiesitys ei ole missään nimessä täydellinen, mutta nyt on aidosti pyritty löytämään ratkaisu, joka voisi viedä asioita kuitenkin eteenpäin. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ei ole kukaan esittänyt.
Lohi uskoo, että ilman ratkaisua ristiriidat olisivat kärjistyneet Lapissa.
– Tämä kompromissi ei kaikkia tyydytä, mutta se voi viedä saamelaisasioita eteenpäin ja liennyttää ristiriitoja, Lohi sanoo.
Lausuntokierroksen jälkeen laki täytyy vielä hyväksyä saamelaiskäräjillä ja eduskunnassa.