Keskustan kansanedustajat Markus Lohi ja Juha Sipilä: "Työllisyyden parantaminen edellyttää lisää paikallista sopimista"

Keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Markus Lohen ja kansanedustaja Juha Sipilän mukaan hallitus on päässyt hyvään vauhtiin yrittäjämyönteisen politiikan toteuttamisessa.

Yrittäjyyden edellytysten parantaminen on kaksikon mielestä keskeistä hallituksen yhdessä sovittujen talous- työllisyystavoitteiden toteuttamisessa.

– Hallitus päätti alkuviikon ilmastokokouksen yhteydessä alentaa teollisuuden sähköveron EU:n sallimalle minimitasolle. Tämä on luontevaa jatkoa aiemmille päätöksille muun muassa investointien tuplapoistoista ja Business Finlandin voimavarojen lisäämisestä, Lohi ja Sipilä toteavat yhteisessä tiedotteessa.

Lohen ja Sipilän mukaan valmistelussa on monia tärkeitä asioita.

SDP:n ja keskustan varaan rakentuva viiden puolueen hallitus tulee esimerkiksi toteuttamaan listaamattomien kasvuyritysten henkilöstön palkitsemista koskevan uudistuksen sekä selvittää uudenlaisen tutkimusyhteistyökannustimen käyttöönottoa, jonka tavoitteena on kannustaa aineettomiin investointeihin.

– Talous- ja työllisyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää kuitenkin kansallisesti uuden vaihteen päälle laittamista, koska kansainvälisistä suhdanteista ei nyt saada Suomeen vetoapua.

– Marinin-Kulmunin hallituksella on mahdollisuus osoittaa, että nimenomaan tällä hallituspohjalla kyetään toteuttamaan merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia, kansanedustajat huomauttavat.

– Työpaikoilla tapahtuvan paikallisen sopimisen edistämisestä on puhuttu pitkään, nyt on vihdoin aika päästä konkreettisesti tässäkin asiassa eteenpäin, Markus Lohi sanoo.

Lohen ja Sipilän mielestä on keskeistä lisätä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia sellaisissa järjestäytymättömissä yrityksissä, jotka noudattavat työehtosopimusta eli ns. yleissitovan kentän yrityksissä.

Tällä hetkellä normaalisitovassa kentässä, johon kuuluu noin 20 000 yritystä, on mahdollisuus poiketa valtakunnallisella työehtosopimuksella työsopimuslain, vuosilomalain työaikalain ja opintovapaalain useissa kohdissa. Tämä poikkeamisoikeus voidaan antaa keskustakaksikon mukaan paikallisesti työpaikalla sovittavaksi.

Työelämän lainsäädössä on kuitenkin noin 50 erilaista kohtaa, joissa paikallinen sopiminen on kielletty yleissitovaa työehtosopimusta noudettavilta järjestäytymättömiltä yrityksiltä, vaikka alan työehtosopimus tämän mahdollistaisi.

Tämä estää noin 50 000 yleissitovan kentän yritystä soveltamaan paikallista sopimista.

– Paikallisen sopimisen kielto asettaa normaalisitovan kentän ja järjestäytymättömät yritykset eriarvoiseen asemaan, vaikka kummatkin noudattavat työehtosopimusta, Juha Sipilä toteaa.

Sopimisen kiellon purkamisen ohessa työehtosopimuksiin tarvitaan Lohen ja Sipilän mukaan liikkumatilaa paikallisen sopimisen edistämiseksi.