Kelan päätös muuttuu valittamalla harvoin – eniten valitetaan asumistuesta

Kelan päätöksestä valittaminen ei tilastojen valossa kannata. Kelan päätöksistä voi valittaa toimeentulotukea lukuun ottamatta muutoksenhakulautakuntiin, jos Kela ei itse oikaise asiakkaan mielestä virheellistä päätöstä.

Päätös muuttuu keskimäärin vain kuudessa prosentissa lautakunnalle edenneistä valituksista. Määrällisesti eniten valitetaan yleisestä asumistuesta.

Valitusprosessin läpi käynyt Kaisla Pehkonen, 37, vei kiistan äitiyspäivärahan määrästä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan. 

– Prosessi kesti yhteensä yli kaksi vuotta ja kiista koski 2 000 euroa. Se oli minulle silloin aika paljon. Kuluja piti panna aisoihin, kun päivärahaa ei maksettu tarpeeksi, Pehkonen kertoo.

Vaikka vain 0,2 prosentissa Kelan antamissa päätöksissä valitetaan, lautakunnissa ratkaistiin vuonna 2015 yhteensä lähes 30 000 Kelan päätöstä koskevaa valitusasiaa. Ihmiset valittavat erilaisista päätöksistä laidasta laitaan.

– Valitukset vaihtelevat kahden euron lääkekorvauksesta loppuelämään vaikuttavaan työkyvyttömyyseläkepäätökseen, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja Silja Romo kertoo.

Pehkonen sai pontta valittaa, kun hän löysi lautakunnan sivuilta itsensä kanssa identtisen tapauksen, jossa valitus oli mennyt läpi.

– Tein paljon pohjatyötä. Yritin saada selvää niistä lainkirjaimista ja pykälistä. Maalaisjärkeni perusteella Kelan päätös oli väärä, Pehkonen kertoo.

Lautakuntia on yhteensä 4, joista suurimpia ovat sosiaaliturvan- ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnat. Se, mihin lautakuntaan valitetaan, riippuu siitä, mitä asiaa päätös koskee.

Valitus hylätään keskimäärin kahdeksassa kymmenestä tapauksesta, ja vuonna 2015 lähes 4 000 asiaa jätettiin tutkimatta, palautettiin Kelaan käsiteltäväksi uudelleen tai asia raukesi. 

– Vaikka vain murto-osassa Kelan päätös muuttuu, valittaminen ei ole turhaa, jos uskoo saaneensa väärän päätöksen. Ihmisellä pitää olla oikeus valittaa, Romo sanoo.

Lautakunta hylkäsi Pehkosenkin valituksen. 

– En muista tarkkaan, mutta ei sitä perusteltu kovin laajasti. Olin vieläpä viitannut siihen nettisivuilta löytyvään myönteiseen päätökseen, Pehkonen kertoo.

Valtaosa muuttuneista päätöksistä selittyy sillä, että niihin sovellettavat lain säädökset ovat tulkinnanvaraisia. Vain harva päätös muuttuu Romon mukaan siksi, että Kela olisi esimerkiksi tehnyt teknisen virheen päätöksessä.

Laissa ei pystytä tarkkarajaisesti esimerkiksi määrittelemään tarkalleen sellaista käsitettä kuin työkyky.

– Kela ja muutoksenhakulautakunta saattavat arvioida eri tavalla sen, riittääkö ihmisen työkyky omaan työhön vai ei. 

Osa muuttuneista päätöksistä selittyy sillä, että ihmisen tulevaisuuden arvio tuloistaan Kelan päätöksen hetkellä on eri kuin lopulta toteutuneet tulot.

– Myös esimerkiksi se, asutaanko avoliitossa vai ei, on usein tulkinnanvaraista, Romo sanoo.

Tätä arvioidaan esimerkiksi yleisen asumistuen osalta ja muissa tukipäätöksissä, jossa kumppanin tulot vaikuttavat tukeen.

Lautakuntien päätöksistä voi vielä valittaa vakuutustuomioistuimeen. Sinne Pehkonenkin valitti, kun lautakunta hylkäsi hänen valituksensa.

– Sieltä tuli minulle lopulta myönteinen päätös yli kahden vuoden prosessin jälkeen ja Kela maksoi minulle rahat, Pehkonen kertoi.

– Ehkäpä vielä kehystän päätöksen seinälle, oli se sellainen prosessi, hän muistelee.