Kela: Lihavuuslääkkeiden kulutus on lisääntynyt voimakkaasti – "Kasvu häkellyttävän nopeaa"
Lihavuuslääkkeiden kulutus on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti, selviää Kelan tuoreesta tutkimuksesta. Taustalla on uusien, aiempaa tehokkaampien lääkevalmisteiden tulo markkinoille.
Kelan mukaan lihavuuslääkkeiden käyttäjämäärä kasvoi vuosina 2019–2023 noin 4 500 käyttäjästä noin 63 500:aan.
Lihavuuslääkkeiden kokonaiskustannukset puolestaan kasvoivat samana aikana 1,7 miljoonasta eurosta 44,3 miljoonaan. Kokonaiskustannukset sisältävät sekä sairausvakuutuksesta korvattavat että ihmisten itse maksamat kustannukset.
– Lihavuuslääkkeiden käytön ja kustannusten kasvu on ollut häkellyttävän nopeaa, sanoo Kelan erikoistutkija Heini Kari tiedotteessa.
Yleisimmät käytössä olevat lihavuuslääkkeet ovat semaglutidi ja liraglutidi. Lääkkeet auttavat esimerkiksi aivoja kylläisyyden tunteen hallinnassa tai vaikkapa suolistohormonin tuottamisessa.
Helsingin yliopiston lihavuustutkija Kirsi Pietiläisen mielestä lihavuuslääkkeiden käytön kasvu on sinänsä positiivinen ilmiö.
– Me olemme olleet pitkään siinä tilanteessa, että lihavuuden yleisyys kasvaa, mutta apukeinot eivät parane yhtä nopeasti kuin avun tarve.
Pietiläisen mukaan nyt markkinoilla on lääkkeitä, jotka ovat sekä riittävän tehokkaita että turvallisia.
Lihavuuslääkkeiden käytön kasvua ovat jonkin verran hillinneet niiden saatavuusongelmat, kun lääkkeiden kysyntä on kasvanut maailmanlaajuisesti.
Toisaalta lihavuuslääkkeitä ei pystytä valmistamaan aivan missä tahansa lääketehtaassa. Lihavuuslääkkeet ovat niin kutsuttuja biologisia lääkkeitä, jotka ovat elävissä soluissa tuotettuja lääkkeitä.
– Nämä ovat vähän vaikeampia lääkkeitä tuottaa, ja tuotanto on todella erikoistunutta, Kari sanoo STT:lle.
Tutkimuksen mukaan lihavuuslääkkeiden suurin käyttäjäryhmä on keski-ikäiset naiset. Vuonna 2023 kolme neljästä käyttäjästä oli naisia. Ikäryhmistä suurin on 55–64-vuotiaat.
Pietiläisen mukaan miehillä lihavuus on kuitenkin yhtä yleistä kuin naisilla, ja sukupuolieroa selittävätkin muut tekijät.
– Naiset kenties kokevat miehiä enemmän yhteiskunnallista painetta laihduttaa, ja siten heidän halukkuutensa hakeutua sekä lääketutkimuksiin että hoitoihin on näin korkeampi.
Niin Kelan tutkijat kuin Pietiläinen kuitenkin muistuttavat, että lääkkeet ovat vain osa lihavuuden hoidon kokonaisuutta. Huomiota pitäisi kiinnittää myös lihavuuden ennaltaehkäisyyn ja esimerkiksi elintapaohjaukseen.
Suuri kysymys tällä hetkellä on se, kuka lääkehoidon kustantaa.
Yhteiskunta maksoi Kelan mukaan sairausvakuutuksesta korvauksia lihavuuslääkkeistä noin 3,8 miljoonaa euroa vuonna 2023. Suurin osa markkinoilla olevista lääkkeistä ei kuitenkaan ole sairasvakuutuksesta korvattavia, ja leijonanosa kustannuksista jää potilaan maksettaviksi.
Toisaalta myös hoitamattoman lihavuuden kustannukset ovat yhteiskunnalle valtavat. Pietiläisen mukaan lihavuuslääkkeistä puhuttaessa niiden kalleus usein korostuu liikaa.
Myös kolesterolilääkkeet olivat yli 20 vuotta sitten niin kalliita, että vain murto-osa potilaista pystyi niitä käyttämään, hän huomauttaa.
– Ja nythän ne ovat äärimmäisen halpoja. Mutta tässä nyt kestää vielä parikymmentä vuotta ennen kuin lihavuuslääkkeet ovat yhtä halpoja.