Kela-korvausten pottiin tulossa kolmanneksen säästöt – lääkärinpalkkioiden ja hoidon korvauksia leikataan
Yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksista rapsaistaan ensi vuoden alusta euroja pois. Leikkaukset kohdistuvat niin yksityisten lääkärikäyntien kuin fysioterapian ja laboratoriotutkimusten kaltaisten palvelujen korvauksiin.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen (vas.) mukaan leikkausten kohdentumisista ja tulevista korvaustasoista ei ole vielä tehty päätöksiä. Jotain on jo tiedossa:
– Lääkäripalkkioista maksettavia korvauksia ei olla poistamassa kokonaan, Sarkkinen sanoo STT:lle.
Kela-korvauksista aiotaan säästää 64 miljoonaa euroa. Tämä tietää noin kolmanneksen leikkausta koko Kela-korvausten pottiin.
– Kyllä siitä aika paljon lähtee pois, johtaja Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä kuvaa.
Seuraaviin eduskuntavaaleihin on enää runsas vuosi aikaa, eikä tällä hallituksella ole Sarkkisen mukaan suunnitelmia enää muutoin puuttua Kela-korvauksiin. Jatko jää seuraaville hallituksille.
Sarkkisen oma kanta on, että korvauksista voitaisiin jollain aikavälillä luopua kokonaan ja ohjata nämä rahat julkisiin terveyspalveluihin, kunhan muutos tehdään hallitusti ja palvelujen saatavuus ei häiriinny. Jo korvausjärjestelmän hallinnointi maksaa nykyisellään miljoonia.
Hallituksessa sovittiin keväällä 2020, että ympärivuorokautisen vanhuspalvelun hoitajamitoitusta rahoitetaan muun muassa Kela-korvauksia leikkaamalla. Kela-säästöjen on määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta samaan aikaan kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy uusille hyvinvointialueille.
Kelan pääjohtaja Outi Antila katsoo, että korvauksiin ei olisi pitänyt tässä vaiheessa puuttua. Oikea hetki olisi ollut 2–3 vuotta myöhemmin.
– Monikanavarahoituksen uudistuksessa Kela on katsonut, että kaikissa osioissa olisi pitänyt odottaa, että hyvinvointialueet pääsevät ensin vauhtiin ja sitten voidaan arvioida näitä muutoksia, Antila sanoo STT:lle.
– Jos hyvinvointialueet pystyvät järjestämään tarvittavat palvelut, yksityisen sairaanhoidon korvauksien tarve vähenee luontaisesti.
Sarkkinen sanoo ymmärtävänsä, että Kela-korvausten pienenemisen ja hyvinvointialueiden aloittamisen osuminen samaan ajankohtaan herättää huolta. Palvelujen saatavuudessa on eri puolilla maata ongelmia ja myös hoitovelkaa.
– Aina on vaikea säästää ja tehdä muutoksia, ja ne aiheuttavat aina huolta.
– Mutta eivät nämä hyvinvointialueet tyhjästä aloita, vaan olemassa olevat palvelut ja rahoitus siirtyvät näiden alueiden vastuulle ja pitkällä aikavälillä palvelujen saatavuuden odotetaan parantuvan.
Säästöt koskevat sekä yksityisten lääkärinpalkkioiden korvauksia että sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksia. Molempiin puututaan, sillä säästösummaa ei muutoin saada kokoon.
Vuonna 2019 eli ennen koronapandemiaa yksityislääkärin palkkioita korvattiin noin 55 miljoonalla ja lääkärin määräämää yksityistä hoitoa ja tutkimusta vajaalla 40 miljoonalla eurolla.
Hallitus linjasi jo 2020, että säästöt eivät saa kohdentua suun terveydenhoitoon tai mielenterveyspalveluihin.
Tätä valintaa Antila pitää perusteltuna, sillä molemmissa on ongelmia hoitoon pääsyssä. Hän ei muutoin halua ottaa suoraan kantaa säästöjen kohdentamiseen.
– Kyse on poliittisista päätöksistä, ja Kela on niiden toimeenpanija, Antila perustelee.
Yksityistä sosiaali- ja terveysalaa edustava järjestö Hyvinvointiala HALI on arvioinut, että muun muassa laboratoriotutkimusten, kuvantamisen ja fysioterapian korvaukset oltaisiin poistamassa kokonaan ja lääkärin vastaanoton korvaus pienenisi noin seitsemään euroon, kun se nyt on keskimäärin 16 euroa.
Sote-ministeriryhmä linjasi äskettäin, miten terveydenhuollossa edetään kohti yksinkertaisempaa rahoitusjärjestelmää osana sote-uudistusta. Nykyisessä monikanavarahoituksessa terveydenhuollon eurot tulevat monesta lähteestä, ja niitä myös kohdennetaan palveluihin eri rahoittajien kautta.
Yhtenä palasena linjauksessa olivat yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvaukset ja niistä tehtävät säästöt.
– Näitä säästöjä ei tosin käytetä perusterveydenhuoltoon taikka erikoissairaanhoitoon, vaan niillä rahoitetaan hyvinvointialueiden vanhuspalvelujen hoitajamitoitusta, Antila huomauttaa.
Vanhuspalvelulain muutos rahoituksineen tulee täysimääräisesti voimaan ensi vuonna.
Kela-säästöjen kohdentumisesta käydään vielä poliittisia neuvotteluja ja keskusteluja myös työmarkkinajärjestöjen kanssa. Esitysluonnos pyritään saamaan valmiiksi touko-kesäkuussa, jolloin esitys saataisiin lausuntokierroksen jälkeen eduskuntaan syksyllä ja lakimuutos voimaan ensi vuoden alusta.
Kelan tutkimusten mukaan myös kaikkein pienituloisimmat käyttävät edelleen yksityisiä palveluja, vaikka Kela-korvauksia on reippaasti saksittukin. Kun korvauksia on pienennetty, yksityisen sairaanhoidon käyttö on suhteellisesti eniten vähentynyt pienituloisimmissa tulokymmenyksissä.
– Jos ei ole varaa enää käydä yksityisellä, he hakevat sitten palvelua julkiselta puolelta, jos sitä on siellä saatavilla, Antila kuvaa.
Valtaosa yksityisistä lääkärikäynneistä on erikoislääkärikäyntejä. Kela-korvaukset ovat monelle mahdollistaneet pääsyn suoraan erikoislääkärin vastaanotolle, toisin kuin julkisessa terveydenhuollossa.
Julkisella puolella on ollut niukasti tarjolla esimerkiksi gynekologien ja silmälääkärien palveluja.
Sekä Sarkkinen että Siika-aho arvioivat, että säästöt eivät juuri vaikuta ihmisten käyttäytymiseen.
– Vaikka Kela-korvausten taso on pienentynyt 1990-luvun puolivälin noin 40 prosentista nykyiseen noin 15 prosenttiin, eivät käyntimäärät yksityislääkäreiden vastaanotolla ole vastaavasti vähentyneet, Siika-aho sanoo.
Parlamentaarinen työryhmä esitti viime marraskuussa, että yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksista ei luovuta ainakaan nyt. Korvausjärjestelmää ja sen rahoitusta voidaan ryhmän näkemyksen mukaan tarvittaessa uudistaa vasta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueille.
Siika-ahon mukaan alkuvuodesta 2020 päätettyä säästötavoitetta ei käsitelty työryhmässä.