Keijo "Keke" Rosberg nostatti Suomessa formulahuuman 40 vuotta sitten – maailmanmestarin eduskuntavierailulla sattui kiusallinen kömmähdys
Sunnuntai 26. syyskuuta 1982 oli Suomessa kuulas syyspäivä, erityisen sopiva ulkoiluun. Monen kodin nurkassa pauhasi kuitenkin televisio, jossa näytettiin jälkilähetyksenä edellisyön Formula 1-kisaa Yhdysvalloista.
Juhlahumuunkin oli aihetta, sillä Williams-tallin Keijo ”Keke” Rosberg oli ajanut Las Vegasin Caesar’s Palace-hotellin parkkipaikalle kyhätyllä radalla lajin ensimmäiseksi suomalaiseksi maailmanmestariksi.
Itse kisan voitti ensikertalainen yllättäjä, Tyrrell-tallin Michele Alboreto, ja Rosberg körötteli maaliin vasta viidentenä. Se riitti kuitenkin maailmanmestaruuteen, sillä ainoa tittelistä vielä kilpaillut kuljettaja, McLaren-tallin John Watson oli tarvinnut kisasta voiton ja Rosbergin jäännin pisteittä. Watson ajoi päätöskisan kakkoseksi ja jäi lopulta Rosbergista viiden pisteen päähän.
Palkintopallilla Rosbergia oli onnittelemassa laulajatähti Diana Ross. Tuore maailmanmestari luonnehti kisaa äärimmäisen rankaksi sekä henkisesti että fyysisesti.
– Koko ajan tuntui kuin 20 miljoonan ihmisen odotukset painaisivat hartioilla, Rosberg kertoi Ilta-Sanomille kisan jälkeen.
Rosberg onnistui ajamaan maailmanmestariksi voittamalla kaudella vain yhden kisan, Ranskan Dijonissa elokuun lopulla ajetun Sveitsin GP:n.
Kausi 1982 oli todella erikoinen, kun osakilpailuvoittoihin onnistui 16 ajetussa kisassa ajamaan peräti 11 kuljettajaa. Mestaruuskamppailua sotkivat myös vakavat onnettomuudet.
Ferrari-talli menetti kaudella molemmat kärkikuljettajansa, kun Gilles Villeneuve sai surmansa toukokuussa Zolderissa Belgian GP:n aika-ajoissa ja vankassa MM-pistejohdossa ollut Didier Pironi loukkaantui vakavasti elokuussa Saksan Hockenheimissa. Pironi ei enää koskaan palannut F1-radoille, mutta kuittasi sivussa olleenakin vuoden 1982 MM-sarjassa toisen sijan.
Rosbergin Williams-auton teknisenä heikkoutena oli vapaasti hengittävä Ford Cosworth V8 -moottori, joka tuotti noin sata hevosvoimaa niskan päällä olleita turbomoottoreita vähemmän. Heikkous kääntyi kuitenkin vahvuudeksi, kun Cosworth toi yleensä maaliin ja MM-pisteille väkevämpien turbomoottorien paukahdellessa hajalle.
kehnolla ja kilpailukyvyttömällä kalustolla pitkään kilpailemaan joutuneelle Rosbergille ja hänen toistuville kisojen keskeytyksilleen oli ennen MM-vuotta Suomessa lähinnä naureskeltu.
Hieman leuhkana pidetty, rankasti tupakoiva ja jetset-elämään mieltynyt maailmanmies ei oikein istunut klassiseen suomalaiseen urheilusankarimuottiin. Rosberg ei itsekään mitenkään peitellyt hieman nuivaa suhtautumista kotimaahansa – jossa hänelle ei aiemmin ollut erityisempää arvoa ja tunnustusta annettu.
Maailmanmestaruus uudessa lajissa maistui kuitenkin suomalaisille, ja lopulta Rosberg kukitettiin jopa Vuoden urheilijaksi, vaikka osa urheilutoimittajista osoitti valinnoissa mieltään.
Kun hallitus ja urheiluasioista vastaava opetusministeriö eivät reagoineet mitenkään uuteen suomalaiseen moottoriurheilusankariin, eduskunnan puhemies Johannes Virolainen kutsui maailmanmestarin lokakuussa juhlakahveille eduskuntaan.
Eduskuntavierailullaan ”Keke” näytti olevan itselleen hieman oudossa ympäristössä, mikä näkyi myös pienenä, mutta hieman kiusallisena kömmähdyksenä: Rosberg puhutteli Virolaista ”herra oikeuden puhemieheksi”.
Massiivisen parlamentaarisen uran tehneen Virolaisen korvaan lipsahdus särähti varmasti, vaikka ilme pysyi peruslukemilla. Konkaripoliitikon mahdollista närkästystä lievitti ehkä se, että Rosbergin lyhyt kiitospuhe oli muuten ryhdikäs ja kohtelias.
Valtiovallan ja Rosbergin välille leimahti myöhemmin kitkerä konflikti, kun opetusministeri Kaarina Suonio yritti estää suomalaista kilpailemasta apartheid-saarretun Etelä-Afrikan GP:ssä 1985, mutta ei lopulta mahtanut asialle mitään.
Rosberg ajoi mestaruutensa jälkeen formuloissa neljä kautta, mutta tittelin uusiminen ei käynyt enää lähelläkään, paljolti vielä tuolloin epäluotettavien Hondan turbomoottorien vuoksi. Osakilpailuvoittoja kertyi vyölle mestaruusvuoden jälkeen neljä, muistettavimpana Monacon GP:n voitto hankalissa sääoloissa vuonna 1983.
Viimeisen F1-kautensa Rosberg ajoi McLarenilla Alain Prostin tallikaverina, mutta pääsi palkintopallille vain kerran. ”Professori” Prostin jouhevaan ajotyyliin istunut auto ei sopinut kovakouraisemmalle Rosbergille lainkaan.
Ensimmäisen suomalaisen F1-maailmanmestarin oma formulaura päättyi renkaan puhkeamiseen johtoasemassa Australian GP:ssä 26. lokakuuta 1986. Taustavaikuttajana hän auttoi myöhemmin Mika Häkkisen kaksinkertaiseksi maailmanmestariksi. Rosbergin oma poika Nico voitti F1-maailmanmestaruuden vuonna 2016.