Kauniston katumisneuvo Korkmanille: Allekirjoita Väyrysen aloite

Professori Sixten Korkmanin kirjan lukenut ex-kansanedustaja Timo Kaunisto (kesk.) antaa professorille katumisohjeita Euroopan talous- ja rahaliittoasioissa.

Maaseudun Tulevaisuudessa kirjoittava Kaunisto neuvoo Korkmania allekirjoittamaan tohtori Paavo Väyrysen kansalaisaloitteen kaksoisvaluuttaan siirtymisestä.

MT:n kolumnissaan Kaunisto siteeraa Korkmania tämän Väärää talouspolitiikkaa-kirjasta: ”Rahaliitto oli uljas hyppy tuntemattomaan, joka on toistaiseksi epäonnistunut surkeasti. EMU perustui toiveajatteluun ja oli sellaisena vain kauniilla säällä merikelpoinen laiva.”

Kaunisto kirjoittaa, että nämä lauseet tuskin tulevat yllätyksenä meille EU-kriitikoille.

– Mutta Korkman osaa tehdä oman valtakunnankatumuksensakin ulkopuolisen oloisesti, hän piikittelee.

Kauniston mukaan Korkman puolustelee kirjassa ekonomisteja ja itseään: Ekonomistit varoittivat talous- ja rahaliiton ongelmista, mutta poliitikot eivät sitä silloin ymmärtäneet.

– Minä olen poliitikko enkä pappi ja siksi en anna Sixtenille armahdusta muutaman hätäisesti vedellyn ave maria -rukouksen hinnalla, Kaunisto sanoo.

Kolumnisti lataa, että Korkman ei ole kuka tahansa ekonomisti.

– Hän oli ratkaisevina vuosina Suomen tasavallan korkeana virkamiehenä valmistelemassa raha- ja integraatiopolitiikkaamme. Hän toimi Brysselissä euromaiden ryhmän Ecofinin päällikkönä.

– Väitän, että yhdellä Korkmanilla oli saman verran vaikutusvaltaa Suomen EU-politiikkaan kuin puolella eduskuntaa. Jos hän olisi viroissaan painavasti sanonut, että tämä homma menee pieleen, niin jarrupoljinta olisi painettu ajoissa, Kaunisto arvioi.

Kauniston mielestä Korkmanin arviot euron taipaleesta ja tehdyistä virheratkaisuista ovat hyvin kohdalleen osuvia.

– Mutta missä nämä puheet olivat silloin, kun asioista päätettiin, hän kysyy.

Kaunisto toimi itse EI EU:lle -kansanliikkeessä. Kun Suomi liittyi EU:hun kansanäänestyksellä  1994, kriittiset puheenvuorot olivat Kauniston mukaan harvinaisia.

Hän sanoo, että oman markan ja rahapolitiikan menettäminen olisi tarkemmalla harkinnalla voitu vielä Ruotsin tavoin torjua vuonna 1998. Tuolloin elettiin Kauniston mukaan demarivallan kliimaksia ja tahtipuikkoja heiluttivat Paavo Lipposen ja Martti Ahtisaaren kaltaiset lännettäjät.

Sauli Niinistön kokoomuksen ja Lipposen demarien oli tuolloin helppo löytää toisensa, Kaunisto luonnehtii.

– Markka meni ja kriisin siemenet kylvettiin. Hämmentävää on, kuinka vähällä mainitut herrat ovat tästä ratkaisusta päässeet.

Kaunisto sanoo, että eurokriisi ei ole ohi, vaikka sitä analyseeraa jo ekonomistikin.