Kärsitkö sinäkin tästä yleisestä ärsyttävästä vaivasta? – Syynä ristiriitaisuus aivoissa
Moni kärsii matkapahoinvoinnista, joka hankaloittaa etenkin pitkiä automatkoja tai vesilläoloa. Mutta mistä matkapahoinvointi johtuu? Miksi osa ihmisistä tulee helposti huonovointiseksi automatkan aikana?
Lääkäriseura Duodecimin Terveyskirjaston mukaan matkapahoinvoinnin aiheuttaa yleensä ristiriitaisuus ihmisen aistijärjestelmissä.
Erityisesti näkö- ja tasapainoelimet saattavat lähettää aivoihin ristiriitaista tietoa liikkeestä.
Heiluva liike aiheuttaa ärsytystä ihmisen tasapainoa aistivassa sisäkorvassa. Silmien antama tieto ympäristöstä ei kuitenkaan välttämättä vastaa tasapainoelimen tuottamaa informaatiota.
Toisin sanoen maisema näyttää silmiin suhteellisen tasaiselta, vaikka tasapainoelin aistii jatkuvat pienet heilahtelut ja keikahtelut.
Tilanne pahenee, jos esimerkiksi lukee liikkuvassa ajoneuvossa. Tällöin silmä ei näe liikettä lainkaan maahan tai veteen nähden. Siksi suoraan eteenpäin katsominen voikin olla ensimmäinen keino helpottaa pahoinvointia.
Terveyskirjaston mukaan matkapahoinvoinnin oireita ovat alussa kalpeus, kylmänhikisyys, haukottelu ja lisääntynyt syljeneritys.
Pahoinvointia esiintyy usein jo alkuvaiheessa, mutta se voi alkaa myöhemminkin ja päätyä oksenteluun.
Pahimmillaan tilaan voi liittyä myös päänsärkyä, ripulia, keskittymisvaikeutta, puristavaa tunnetta rinnassa ja heikotusta.
Vesillä ollessa moni tottuu matkapahoinvointia aiheuttaviin olosuhteisiin 2–3 päivässä. Tällöin oireet yleensä helpottavat tai jopa häviävät.
Pitkän merimatkan jälkeen voi kuitenkin olla edessä eräänlainen käänteinen matkapahoinvointi, jota kutsutaan myös ”maihinnoususyndroomaksi”.
Tällöin kiinteälle maaperälle tullessa maa voi tuntua huojuvalta. Oireet voivat olla pahimmillaan hankalia.
Matkapahoinvointia voi ehkäistä siedätyshoidolla. Tällöin ihminen altistaa itseään vähitellen pahoinvointia aiheuttaville tekijöille.
Itse matkustustilanteessa on tärkeää pitää katsekontakti kiinteään ympäristöön kuten maastoon tai horisonttiin, jotta silmien ja tasapainoelimen antama tieto ympäristöstä olisi yhtäpitävää.
Matkustettaessa kannattaa välttää lukemista ja videoiden katselua, Terveyskirjasto neuvoo. Oireet voivat tulla helpommin takapenkillä kuin etupenkillä.
Myös ajoneuvon ohjaaminen itse on myös monesti helpompaa kuin kyydissä oleminen.
Veneessä, laivassa ja lentokoneessa kannattaa sijoittua kulkuneuvon vähiten liikkuvaan osaan, yleensä keskiosaan.
Makuuasento on istuma-asentoa parempi. Myös pään tukeminen istuimen selkänojaan vähentää pahoinvoinnin kokemusta.
Raikas ilma ja tuuletus ovat hyväksi, sen sijaan voimakkaat tuoksut voivat altistaa pahoinvoinnille.
Matkapahoinvointiin voi varautua myös sitä estävillä lääkkeillä. Vaikutus on parempi, jos lääke otetaan ennen matkaa.