Kaikkonen ratkaisisi Grönlanti-kiistan 3–5 uudella tukikohdalla – "En usko, että olisivat ongelma Tanskallekaan"
Yhdysvaltain esittämät huolet arktisen alueen turvallisuudesta ovat perusteltuja, näkee keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.
Kaikkosen mukaan alueen turvallisuuspoliittinen merkitys on kasvussa, ja tämä on hyvä myös Naton suunnittelussa huomioida.
– Mutta siihen on olemassa muitakin keinoja kuin Grönlannin siirtäminen Yhdysvaltain haltuun, Kaikkonen sanoi puhuessaan keskustan 120-vuotisjuhlaseminaarissa Kuopion kaupungintalolla.
Grönlannin kysymys on ratkaistavissa, jos tahtoa on, Kaikkonen näki.
– Ja ratkaisua Naton piirissä nyt haetaankin. Nähdäkseni yksi vaihtoehto olisi perustaa Grönlantiin esimerkiksi 3-5 uutta Yhdysvaltain tai mahdollisesti Naton tukikohtaa.
– Grönlannissa on jo ennestään yksi Yhdysvaltain sotilastukikohta. En usko, että uudet tukikohdat olisivat ongelma Tanskallekaan, Kaikkonen sanoi.
Hän uskoi, että ratkaisu ottaisi riittävällä tavalla huomioon eri osapuolten huolia ja näkökulmia.
Naton on pysyttävä koossa, Kaikkonen korosti.
– Tilanteen ratkaisemiseen tarvitaan paitsi lujuutta, myös neuvottelutaitoja. Tämä koskee meitä kaikkia: Suomea, Eurooppaa ja koko läntistä turvallisuusjärjestelmää, hän sanoi.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on pitkään vaatinut, että Yhdysvaltojen pitäisi saada Tanskalle kuuluva Grönlanti hallintaansa turvallisuussyistä.
Eri lähteiden mukaan Grönlanti-sopimuksen keskiössä ovat nyt arktisten alueiden ilmapuolustuksen kehittäminen sekä se, että Yhdysvallat saisi pieniä alueita Grönlannista sotilastukikohtia varten.
Kaikkonen toisti näkemyksensä siitä, että Suomen tulee jäädä pois Trumpin kaavailemasta Gazan rauhanneuvostosta.
– Mielestäni on parempi, että Suomi kohteliaasti kieltäytyy tästä hankkeesta. Näin ovat myös esimerkiksi Ruotsi ja Norja jo tehneetkin.
Kaikkosen mukaan on huolestuttavaa, kuinka sääntöpohjaista järjestelmää on viime aikoina ”heilutettu ennennäkemättömällä tavalla”.
– Siksi on erityisen tärkeää pitää oma pakka kasassa. Huolehtia omasta maanpuolustuksesta, huoltovarmuudesta ja yhteiskunnan resilienssistä.
Kaikkonen muistutti, että Venäjän aloittama raakalaismainen sota Ukrainassa jatkuu, eikä loppua valitettavasti näy.
– Venäjä on käynyt kulutussotaa ja iskenyt pitkin talvea Ukrainan energiaverkkoon ja siviilikohteisiin. Vaikka tulitauosta ja rauhasta on ollut puhetta viime kuukausina ja viime päivinäkin, oma arvioni on, että emme valitettavasti ole lähelläkään rauhaa.
– Venäjällä ei näytä olevan todellista intressiä lopettaa sotaansa. Se luottaa siihen, että lännessä sotaväsymys alkaa painaa, ja Venäjä pääsee pikkuhiljaa kohti tavoitteitaan, ex-puolustusministeri Kaikkonen sanoi.
Tähän ei pidä hänen mukaansa alistua.
– Ukrainaan tarvitaan oikeudenmukainen ja kestävä rauha Ukrainan hyväksymillä ehdoilla. Rauha, joka takaa Ukrainan ja Euroopan turvallisuuden. Ukrainalaiset ovat taistelleet pitkään itsenäisyytensä ja itsemääräämisoikeutensa puolesta. Tätä emme saa unohtaa.