Käännytyslaki sai kriittistä lausuntopalautetta – Lakiluonnos vaatii kompromisseja, jotta se voi edetä
Viranomaisten tämänhetkisen arvion mukaan on epätodennäköistä, että Venäjä alkaa tuoda turvapaikanhakijoita Suomen ja Venäjän maastorajalle, koska se tarkoittaisi sekavaa tilannetta myös Venäjän omalla raja-alueella, arvioidaan sisäministeriöstä.
Potentiaali ilmiön leviämiseen maastorajoille nopeasti on kuitenkin olemassa ja siihen on varauduttava, ministeriöstä tähdennetään.
Yksi varautumiskeinoista olisi hallituksen kaavailema niin sanottu käännytyslaki, jota valmistellaan sisäministeriössä kiireellä.
Sisäministeriön raja- ja meriosaston päällikön, kenraalimajuri Matti Sarasmaan mukaan nyt olennainen kysymys on, haluaako Venäjä pitäytyä rajanylityspaikkojen suunnassa vai haluaako se levittää ilmiötä maastorajalle, jolloin tilanteesta tulisi epäselvä heidänkin kannaltaan.
– Ensisijainen arvio on tällä hetkellä, että Venäjä haluaa pitää ilmiön ohjattuna, mutta kontrolloituna ja rajanylityspaikoille suunnattuna. Kaikki merkit toiminnasta Venäjän puolella viittaavat tällä hetkellä siihen, Sarasmaa sanoo.
Tilanteet voivat kuitenkin muuttua vain vuorokausien varoitusajalla.
Lakiluonnoksen lausuntoaika päättyi maanantaina, ja seuraavaksi luonnosta hiotaan kriittisen palautteen pohjalta esitykseksi.
– Meillä pitäisi olla nopeasti käsitys, jatketaanko lain valmistelua vai ei vai pitääkö lähteä hakemaan jonkinlaista puolivälin tietä. Tavoite on, että ensimmäiset luonnokset ovat valmiina heti pääsiäisen jälkeen.
Laki olisi ristiriidassa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja perustuslain kanssa, mikä luonnoksessa myönnetään. Siksi se olisi säädettävä poikkeuslakina vain esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa kansalliseen turvallisuuteen kohdistuu vakava uhka.
STT:n tietojen mukaan lakiluonnokseen on tehtävä jatkokäsittelyssä kompromisseja, jotta sillä on mahdollisuudet edetä. Muun muassa oikeuskansleri Tuomas Pöysti katsoo lausunnossaan, että laki on mahdollista säätää, jos se on ehdottoman välttämätöntä. Hän edellyttää luonnokseen kuitenkin paljon tarkennuksia ja täsmennyksiä.
Hänen mielestään muun muassa rajavartijoiden harkintavaltaa ja ohjeistusta on tarkennettava sekä perusteita ja kynnystä poikkeuslain käyttöön ottamiseksi on täsmennettävä.
Myös muun muassa Itä-Suomen hallinto-oikeus toteaa lausunnossaan, ettei se voi hallituksen esitysluonnoksen perusteella vakuuttua poikkeamisen perusteista ja tarpeellisuudesta.
Hallinto-oikeus huomauttaa myös, että esitysluonnoksessa on varsin yleisluonteisesti perusteltu sitä arviota, että jo käytettävissä olevat, ensisijaisiksi keinoiksi arvioidut toimenpiteet eivät olisi riittäviä.
Lain on tarkoitus mahdollistaa maahanpääsyn estäminen ilman oikeutta turvapaikanhakuun esimerkiksi tilanteessa, jossa Venäjä käyttäisi mahdollisia turvapaikanhakijoita Suomen painostamiseen.
Päätös voitaisiin tehdä vain rajatulle osalle Suomen valtakunnanrajaa ja sen läheisyyttä, ja se voitaisiin tehdä enintään kuukauden ajaksi kerrallaan.
Lausuntojen antajista muun muassa suojelupoliisi (supo) ja Poliisihallitus pitävät lakia perusteltuna. Supon mielestä se tulisi saada mahdollisimman nopeasti voimaan. Poliisihallituksen mielestä on keskeisen tärkeää, että maahantulo saadaan pidettyä hallittuna ja viranomaisten kontrollissa.
– Jos sulanmaan aikana maastorajan yli saapuu Suomeen hallitsemattomasti ulkomaalaisia siten, että kaikkia Suomeen tulleita ei tavoiteta viranomaisen toimesta, on toiminta omiaan vaarantamaan yleistä järjestystä ja turvallisuutta Suomessa, Poliisihallitus toteaa lausunnossaan.
Poliisihallituksen mukaan tämä voi aiheuttaa levottomuutta kansalaisissa laittoman maahantulon tilanteesta ja sen hallinnasta ja lisätä polarisaatiota.
– Tämä on todennäköisesti myös välineellistämisestä vastuussa olevan Venäjän tavoite, Poliisihallitus arvioi lausunnossaan.
Lakiluonnoksen mukaan turvapaikkahakemus tulisi ottaa vastaan, jos se olisi toimivaltaisen viranomaisen tekemän tapauskohtaisen arvion mukaan tarpeen lapsen tai muun erityisen haavoittuvassa asemassa olevan henkilön oikeuksien turvaamiseksi.
Se otettaisiin vastaan myös, jos viranomainen voi riittävällä varmuudella arvioida, että henkilö on todellisessa vaarassa joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen tai muun epäinhimillisen tai ihmisarvoa loukkaavan kohtelun tai rangaistuksen kohteeksi.
– Miten yksittäinen rajavirkailija voisi selvittää, onko rajalle tulleella henkilöllä vaara joutua kuolemanrangaistuksen tai muun vainon kohteeksi? Onko kohtuullista edellyttää, että hän voisi selvittää asian pikaisesti siinä rajan pinnassa, kysyy esimerkiksi kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Matti Koskenniemi lausunnossaan.
Koskenniemen mielestä esityksen taustalla olevat turvallisuuspoliittiset syyt eivät muuta oikeudellista arviota siitä, että lakiluonnos on ristiriidassa kansainvälisten sopimusten, EU-oikeuden ja perustuslain kanssa. Hänen mielestään on poliittisen harkinnan alaan kuuluva kysymys, onko ihmisoikeussopimusten loukkaukset kuitenkin syytä tehdä ja niiden seuraukset kestettävä.
Britannian tiedeakatemian oikeustieteen tutkimusprofessori Martin Scheinin luettelee lausunnossaan luonnoksesta useita ristiriitaisuuksia ja epäkohtia ja toteaa, että säädöshankkeesta tulisi luopua.