"Juustohöylä" iski keskustan valtuustoryhmiin kautta maan – joitakin maakuntia erottuu joukosta

Paikalliset yhteislistat louhivat isompia voittoja kuin perussuomalaiset
Analyysi

Keskustan valtuustoryhmät kutistuivat maakunnittain tarkasteltuna kuntavaaleissa melko tasaisesti eri puolilla maata.

Vaikka keskusta menetti enemmistöasemansa 30 kunnassa, sille jäi kuntavaalien ”torjuntavoitossa” enemmistö vielä 50 kuntaan. Kaikkiaan 187 kunnassa keskusta oli yhä suurin ja 227 kunnassa kolmen suurimman joukossa.

Suomenmaan selvityksen perusteella maakuntien väliset erot valtuustopaikkojen menetyksissä jäivät melko pieniksi. Yksittäisten isompien tappioiden taustalta löytyy usein pikemminkin paikallinen yhteislista kuin vaikkapa perussuomalaiset.

Keskustan vahvimmilla tukialueilla Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla puolue menetti suhteessa eniten, joskaan valta-asema ei joutunut millään lailla uhatuksi. Jos kannatus on jopa 60-70 prosentin tasolla, ei parin valtuutetun menetys vielä muuta isoa kuvaa mitenkään.

Kaikissa Pohjois-Pohjanmaan 30 kunnassa keskusta säilytti suurimman puolueen asemansa, mutta menetti valtuutettuja 13 kunnassa. Kärsämäellä tuli kaksi lisäpaikkaa ja Utajärvellä yksi. Edelliseen valtuustokauteen verrattuna keskustalla on maakunnassa nyt 55 valtuutettua vähemmän.

Keskimäärin keskusta menetti Pohjois-Pohjanmaalla 1,8 valtuutettua per kunta. Saman verran puolue menetti keskimäärin myös Etelä-Pohjanmaalla.

Etelä-Pohjanmaan 18 kunnan valtuustoissa istuu nyt 32 keskustan valtuutettua vähemmän. Maakuntakeskus Seinäjoella ja Alavudella keskusta menetti neljä edustajaa, muualla 1-3. Maakunta- ja eduskuntavaaleja ajatellen Seinäjoen seutu saattaa kuulua keskustan kannalta tarkkailtaviin alueisiin.

Entiset asemansa puolue onnistui säilyttämään Lapualla ja Teuvalla. Vain Vimpelissä keskusta jäi hopeasijalle. Paikallinen Haloo Vimpeli -yhteislista sai valtuustoon peräti kahdeksan edustajaa ja jyräsi suurimmaksi.

Myös Keski-Suomi saattaa kuulua keskustan kannalta silmällä pidettäviin maakuntiin.

Keski-Suomessa keskusta oli suurin puolue 18:ssa maakunnan 22 kunnasta. Puolue ei onnistunut lisäämään paikkalukuaan yhdessäkään kunnassa ja kuudessa asema pysyi ennallaan. Viidessä kunnassa keskusta menetti 3-4 valtuustopaikkaa.

Valtuutettuja keskusta menetti Keski-Suomessa 37, noin 1,7 valtuutettua kuntaa kohti. Maakuntakeskus Jyväskylässä kuntapolitiikka ollut melko turbulenttia. Viime kuntavaaleissa vihreät ylsi suurimmaksi, nyt puolue putosi kolmanneksi SDP:n ja kokoomuksen taakse.

Lapissa, Etelä-Savossa, Kanta-Hämeessä ja Satakunnassa keskusta kärsi keskimäärin 1,6 valtuutetun vaalitappion.

Lapissa keskusta säilyi suurimpana 17:ssä maakunnan 20 kunnassa. Valtuustopaikkoja puolue menetti 13 kunnassa. Pellossa keskusta onnistui hankkimaan yhden lisäpaikan. Lapin keskustalaiset valtuustoryhmät kutistuivat yhteensä 34 paikalla.

Enontekiöllä keskusta menetti peräti kuusi valtuutettua, kun suurimmaksi ryhmäksi rynni Yhteislista Enontekiöläisten ääni. Myös Kolarissa ja Pelkosenniemellä kaksi yhteislistaa jättivät keskustan kolmanneksi.

Enontekiöllä keskusta menetti kuusi valtuutetun paikkaa. Kuvassa Enontekiön lentoasema. (Hannu Vallas)

Etelä-Savossa keskusta piti ykköspaikkansa kaikissa alueen 12 kunnassa. Maakuntakeskuksessa Mikkelissä lähti kaksi paikkaa.

Pahin isku tuli Itä-Savon puolella Savonlinnassa, jossa keskusta menetti peräti kuusi paikkaa. Potin korjasi Liike Nyt, joka onnistui kanavoimaan paikallisen sote-protestihengen kuudeksi valtuustopaikaksi.

Pieksämäellä ja Kangasniemellä keskusta piti entiset asemansa. Muissa kunnissa lähti 1-3 valtuutetun paikkaa. Etelä-Savon keskustavaltuutettujen määrä väheni 19 valtuutetulla.

Kanta-Hämeen kymmenestä kunnasta keskusta kuittasi suurimman puolueen paikan Hausjärvellä, Humppilassa, Tammelassa ja Ypäjällä. Yhdessäkään kunnassa ei tullut lisäystä.

Lopella ja Hattulassa keskustan kannatus putosi noin kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Keskustalaiset valtuutetut vähenivät maakunnassa 16 paikalla.

Maakuntakeskus Hämeenlinnassa keskusta selvisi yhden ja Forssassa kahden paikan menetyksellä.

Satakunta kuuluu perinteisesti perussuomalaisten vahvoihin alueisiin. Maakunnan 16 kunnassa keskusta on edelleen suurin puolue, mutta Kankaanpäässä perussuomalaiset rynnistivät ohi.

Keskusta sai pidettyä entiset asemansa kuudessa kunnassa, mutta ei onnistunut kasvattamaan valtuustoryhmäänsä missään. Tappioksi kirjattiin 26 keskustavaltuutettua.

Satakunnan ja Pirkanmaan pohjoiset osat – kutsuttakoon seutua perinnesyistä vaikkapa ”Suomenselän pontikkavyöhykkeeksi”– kuuluvat keskustan kannalta silmälläpidettäviin alueisiin.

Pirkanmaan puolella Kihniö oli yksi perussuomalaisten valtaamista kunnista. Eroa jäi yksi edustaja perussuomalaisten hyväksi, vaikka keskustakin nosti kannatustaan noin kahdella prosenttiyksiköllä.

Pirkanmaalla keskusta jää edelleen paikoin muiden puolueiden varjoon. Keskustalla on maakunnan 23 kunnasta suurin valtuustoryhmä vain Ikaalisissa, Parkanossa, Punkalaitumella, Urjalassa ja Virroilla.

Pirkkalassa keskusta onnistui voittamaan yhden paikan, mutta useimmissa kunnissa lähti vähintään yksi paikka. Keskimäärin keskusta menetti maakunnassa noin 1,2 paikkaa per kunta.

Parkanossa keskusta piti ykköspuolueen paikan, vaikka puolue menetti neljä paikkaa ja kristillisdemokraatit lisäsivät paikkalukuaan peräti viidellä.

Satakunnassa perussuomalaisten ja keskustan kilpailu on paikoin kovaa. (Vesa Moilanen/Lehtikuva)

Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa keskusta menetti keskimäärin 1,5 valtuutettua kuntaa kohti.

Kaikissa Kainuun kahdeksassa kunnassa keskusta piti suurimman puolueen paikan. Valtuustopaikkoja meni kuudessa kunnassa, mutta Kuhmossa kolmen paikan tappioon myötävaikutti valtuuston koon pienentäminen.

Hyrynsalmella keskusta voitti yhden paikan ja Paltamossa valtuustoryhmän koko pysyi ennallaan. Keskusta menetti koko Kainuussa yhteensä 12 valtuutetun paikkaa.

Pohjois-Karjalan 13 kunnasta keskusta on suurin 11:ssä. Kahdeksassa keskusta menetti valtuustopaikkoja, mutta onnistui kasvattamaan valtuustoryhmäänsä neljässä kunnassa, maakuntakeskus Joensuu mukaan lukien.

Nurmeksessa keskusta menetti peräti 12 paikkaa, mikä johtuu kuitenkin suurelta osin Valtimon kunnan liittämisestä Nurmekseen.

Lieksassa keskusta onnistui nousemaan yhden paikan voitolla kolme paikkaa hävinneen SDP:n ohi, joten kuntakartalla Pohjois-Karjalan koillinen kolkka vaihtoi väriä punaisesta keskustanvihreäksi.

Valtuutettuja keskusta menetti Pohjois-Karjalassa yhteensä 20.

Myös Pohjois-Savossa keskusta selvisi varsin hyvin. Keskimäärin keskusta menetti maakunnassa 1,2 valtuutettua per kunta.

Keskusta kuittasi suurimman puolueen paikan 18 kunnassa. Vain perinteinen teollisuuskaupunki Varkaus värjättiin kuntakarttaan demarinpunaisella.

Merkittävimmän tappion keskusta kärsi Kiuruvedellä, jossa Liike Nyt onnistui nappaamaan kuusi valtuutetun paikkaa, kun keskusta hävisi viisi.

Valtuutettuja keskusta menetti Pohjois-Savossa yhteensä 19.

Etelä-Karjalassa keskusta hävisi reilut 1,4 paikkaa kuntaa kohti. Keskusta ylsi suurimmaksi seitsemässä kunnassa, mutta Lappeenrannassa ja Imatralla tahtipuikkoa heiluttavat muut.

Taipalsaarella keskusta piti entiset asemansa, mutta muualla lähti paikkoja. Maakunnan kuntien keskustaedustus kutistui 13 valtuutetulla.

Kymenlaakson kuudessa kunnassa keskusta oli suurin kahdessa. Virolahdella puolue kuittasi yhden paikan voiton, muualla paikkoja meni. Miehikkälässä lähti peräti neljä keskustan valtuutettua, joten saldo jäi maakunnassa viiden valtuutetun verran pakkaselle.

Harry ”Hjallis” Harkimon Liike Nyt iski Kiuruvedellä ja Savonlinnassa.

Keskimäärin yhden keskustavaltuutetun tai vähemmän menettäneitä maakuntia oli useita.

Keski-Pohjanmaan kahdeksassa kunnassa keskusta pysyy suurimpana, vaikka viidessä kunnassa kahdeksasta paikkoja meni. Toholammella keskusta sai kolme lisäpaikkaa, kun valtuuston kokoa kasvatettiin.

Keski-Pohjanmaalla keskusta menetti kahdeksan valtuutetun paikkaa eli tasan yhden valtuutetun per kunta.

Päijät-Hämeen kymmenestä kunnassa keskusta oli suurin kolmessa: Asikkalassa, Hartolassa ja Iitissä.

Asikkalassa keskusta onnistui hankkimaan kaksi lisäpaikkaa ja Padasjoella yhden. Kuudessa kunnassa lähti yksi keskustapaikka ja kahdessa paikkaluku säilyi ennallaan. Valtuustopaikkoja keskusta menetti kaikkiaan vain kaksi.

Suurimmassa maakunnassa Uudellamaalla keskusta oli suurin neljässä: Mäntsälässä, Myrskylässä, Pornaisissa ja Pukkilassa.

Loviisassa keskusta onnistui nappaamaan kaksi lisäpaikkaa ja Matti Vanhasen valtakunnassa Nurmijärvellä yhden. Muualla tuli 1-3 paikan menetyksiä tai valtuustoryhmän koko pysyi entisellään.

Joissakin Uudenmaan kunnissa ei ole keskustan valtuutettuja lainkaan. Keskusta menetti Uudellamaalla 23 paikkaa, hieman alle yhden valtuutetun per kunta.

Varsinais-Suomen 27 kunnasta keskusta ylsi suurimmaksi 11:ssä. Somerolla keskusta kärsi viiden paikan tappion ja perussuomalaiset kuittasivat neljä lisäpaikkaa. Keskusta menetti maakunnan alueella kaikkiaan 23 valtuutetun paikkaa eli alle yhden edustajan kuntaa kohti.

RKP:n hallinnoimmalla rannikko-Pohjanmaalla keskusta ei ole merkittävän kuntapuolueen asemassa ja edustusta on vain parissa kunnassa. Laihialla keskusta menetti yhden valtuustopaikan.

Korjattu 2. kpl klo 21.13: Keskusta menetti enemmistön 30, ei 80 kunnassa.