Tutkija: "Istuvilla edustajilla ehdoton etulyöntiasema muihin nähden" – jatkokautta eduskunnassa haetaan innokkaimmin 16 vuoteen
Jatkokausi Arkadianmäellä kiinnostaa istuvia kansanedustajia hieman enemmän kuin useissa aiemmissa vaaleissa.
Kahdestasadasta nykyedustajista 31 ei hae jatkokautta. Luku on pienin sitten vuoden 2007 vaalien. Kaikissa 2010-luvun vaaleissa luopujia on ollut enemmän, vaaleista riippuen 33–37 kappaletta.
Luopujat saivat viime vaaleissa yhteensä 180 000 ääntä. Heistä suosituin oli entinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.), jonka lisäksi yli 10 000 ääntä saivat helsinkiläinen Jaana Pelkonen (kok.) ja Kristiina Salonen (sd.) Satakunnasta.
Yliopistotutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta arvelee, että puolueissa huokaistaan aina pettyneenä, kun tuttu nimi ei asetu ehdolle. Hänen mukaansa niissä joudutaan miettimään, miten äänet saadaan pidettyä omalla puolueella.
– Monissa tapauksissa istuvalla kansanedustajalla on pitkä ura takana, eli siellä saattaa olla hyvin vakiintunut kannattajakunta taustalla. Siinä joudutaan miettimään, mihin äänet menevät, Karimäki sanoo.
Tilastokeskuksen STT:lle toimittamien aineistojen mukaan vuosien 1995–2019 vaaleissa noin 70–80 prosenttia jatkokautta hakevista edustajista on sen myös saavuttanut.
– Istuvilla kansanedustajilla on aivan ehdoton etulyöntiasema muihin ehdokkaisiin nähden. Kyllähän heitä eduskuntaan aina enemmän päätyy kuin muita. Ei se toki automaatio ole koskaan, eli vaihtuvuutta tulee aina, Karimäki sanoo.
Todellisuudessa uutta poliittista kotia hakee vielä suurempi määrä ääniä, sillä kaikki viime vaaleissa valitut eivät ole syystä tai toisesta istuneet kauden loppuun. Tähän joukkoon lukeutuvat esimerkiksi kesken kauden edesmennyt turkulainen Ilkka Kanerva (kok.) ja europarlamenttiin valittu Teuvo Hakkarainen (ps.) Keski-Suomesta.
Tiistaina oli viimeinen päivä toimittaa huhtikuun alussa pidettävien eduskuntavaalien ehdokaslistat vaalipiirilautakunnille. Viime hetkillä selvisi, että esimerkiksi entinen ministeri Toimi Kankaanniemi (ps.) ja ensimmäisen kauden edustaja Pirkka-Pekka Petelius (vihr.) eivät tavoittele jatkokautta.
Luopujien joukkoa ei ole veistetty yhdestä puusta, vaikka joitain yhdistettäviä tekijöitä on löydettävissä.
Heitä on huomattavasti enemmän hallituksessa kuin oppositiossa. Nimekkäisiin luopujiin lukeutuvat muun muassa entiset ministerit Jari Leppä (kesk.), Emma Kari (vihr.) ja Matti Vanhanen (kesk.).
Kaikkia oppositiopuolueita edustaa vain kahdeksan paikkansa jättävää. Pelkästään kahdesta suurimmasta hallituspuolueesta, SDP:stä ja keskustasta, löytyy seitsemän luopujaa molemmista.
Karimäki ei pidä asetelmaa yllättävänä. Hän huomauttaa, että useimmiten vaalikauden aikana oppositiopuolueiden kannatus nousee ja hallituspuolueiden heikkenee.
– Oppositiopuolueille on odotettavissa, että paikkoja tulee lisää, ja se kannustaa ihmisiä asettumaan ehdolle, hän sanoo.
Luopujat ovat keskimäärin noin kuusikymppisiä. Heistä seitsemän on noussut eduskuntaan ensi kerran ennen 2000-lukua. Jatkoa hakevista edustajista heitä on 11 eli vain puolet enemmän, vaikka joukko on yli viisi kertaa isompi.
– Jos katsoo luopuvia, niin mukana on nimiä, joilla on pitkä ura takana, Karimäki sanoo.
Luopujista pisimpään eduskunnassa on istunut helsinkiläinen Erkki Tuomioja (sd.), joka on toiminut kansanedustajana yhteensä 41 vuoden ajan. Hänet valittiin eduskuntaan ensi kerran vuonna 1970.
Luopujista pisimpään yhtä mittaa Arkadianmäellä on istunut pirkanmaalainen Jukka Gustafsson (sd.), vuodesta 1987 asti. Gustafssonin kanssa samana vuonna ensi kertaa valittiin myös Toimi Kankaanniemi.
Tuomioja ja Gustafsson olivat piirinsä viimeiset valitut ehdokkaat, kun taas Kankaanniemi nousi eduskuntaan varasijalta.
Kaiken kaikkiaan luopujista 14 eli lähes puolet on sellaisia, jotka selvisivät eduskuntataloon rimaa hipoen. Lukua tulkitessa kannattaa huomioida, että mukana on neljä henkilöä, jotka olivat puolueensa ainoita edustajia kyseisestä piiristä.
Viisi kansanedustajaa jättää eduskunnan ensimmäisen kauden jälkeen vapaaehtoisesti. Heihin lukeutuu muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, joka oli vihreiden ääniharava Uudellamaalla neljä vuotta aiemmin.
Manner-Suomessa vain Vaasan vaalipiiristä ei löydy yhtään luopujaa. Myös Ahvenanmaan edustaja, RKP:n ryhmässä istuva Mats Löfström hakee jatkoa.
Miehiä luopuu kolme enemmän kuin naisia.
Äänestäjien ratkaisuja mutkistaa sekin, että usea edustaja vaihtaa vaalipiiriä. Entiset uusmaalaiset Timo Harakka (sd.) ja Elina Valtonen (kok.) sekä Lapin puolustajaksi itsensä brändännyt Mikko Kärnä (kesk.) hakevat kaikki jatkopaikkaa Helsingistä. Pääkaupungissa kuhinaa lisää sekin, että Wille Rydman on siirtynyt kokoomuksesta perussuomalaisiin.
Karimäki huomauttaa, että Valtonen ja Harakka siirtyvät naapurivaalipiiriin. Siirtymässä on hänen mukaansa aina oma riskinsä, mutta kiinnostavampana hän pitää Kärnän ja Rydmanin tilannetta.
– En usko, että kukaan edustaja tekee päätöstä vaihtamisesta vihellellen.