Intia-kauppasopimus voi avata merkittäviä mahdollisuuksia – "Tuo työtä Suomeen"
EU:n ja Intian kauppaneuvottelujen päätökseen saaminen avaa merkittäviä mahdollisuuksia Suomen elinkeinoelämälle. Näin arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntija Heli Siikaluoma STT:lle.
Intia on matkalla maailman kolmanneksi suurimmaksi taloudeksi. Nykyisellään Intia on noin prosentin luokkaa Suomen kokonaisviennistä ja vasta 23:nneksi tärkein maa tavaraviennissä, eli luvassa on merkittäviä kasvun mahdollisuuksia.
Siikaluoma kuvaa lopputulosta EU:n kannalta erinomaiseksi. Vaikeat neuvottelut alkoivat ensimmäistä kertaa vuonna 2007. Ne ovat vuosien aikana olleet tauolla ja käynnistyneet sitten uudelleen.
Intia on suojellut omaa talouttaan hyvin paljon tulleilla. EU-komission mukaan Intia ei ole solminut minkään kauppakumppaninsa kanssa vastaavaa sopimusta aiemmin.
Tulleja poistetaan tai alennetaan lähes 97 prosentilta EU:n tavaraviennistä, muun muassa koneilta ja sähkölaitteilta, kemikaaleilta sekä raudalta ja teräkseltä.
Siikaluoman mukaan sopimus avaa mahdollisuuksia Suomessa etenkin korkean osaamisen, kuten teknologian, aloille ja palvelualojen viennille.
– Teknologiateollisuudessa ja kemian teollisuudessa Intiassa on ollut todella korkeita tullitasoja, 40 prosenttia esimerkiksi koneiden ja laitteiden osalta. Nämä tulevat nyt poistumaan.
EU-komission yksi tavoite on ollut monipuolistaa EU:n hankintaketjuja riippuvuuksien vähentämiseksi. Siikaluoman mukaan sopimus Intian kanssa parantaakin osaltaan huoltovarmuutta. Intiasta tuodaan paljon lääkkeitä, teknologiateollisuuden tuotteita, koneita ja moottoreita.
– Vienti tarvitsee tuontia, ja meille onkin nyt tosi tärkeää se, että toimitusketjuja monipuolistetaan.
Intian lisäksi EU on hakenut kauppasopimuksia myös muualta maailmalta vähentääkseen riippuvuuksiaan yksittäisistä toimijoista. Etelä-Amerikan Mercosur-maiden ja EU:n välinen kauppasopimus allekirjoitettiin tässä kuussa, ja myös EU:n ja Indonesian väliset kauppaneuvottelut saatiin maaliin viime vuonna.
Yrityksien intoa astua Intian markkinoille on rajoittanut esimerkiksi Intian kova byrokratia, jota sopimus osaltaan merkittävästi helpottaa. Siksi tullimuurin poistuminen voi mahdollistaa etenkin uusien suomalaisyrityksien astumisen rohkeammin markkinoille.
Jatkotoimille jää silti varaa.
– Harva sopimus on täydellinen ja jatkoneuvotteluille jää varmasti varaa, mutta pidän tärkeänä nyt sitä, että meillä on sopimus tulossa. Se sitten mahdollistaa tiivistyvän vuoropuhelun Intian kanssa, Siikaluoma sanoo.
Myös Keskuskauppakamarista arvioidaan, että vientivetoiselle Suomelle sopimus tarjoaa valtavasti uusia mahdollisuuksia etenkin teollisuuden kannalta.
– Sopimus on vahva osoitus siitä, että EU kykenee tekemään strategisia valintoja eikä ainoastaan reagoimaan maailmantalouden muutoksiin. EU tarvitsee kumppanuuksia, jotka tarjoavat selkeitä ja avoimeen kauppaan perustuvia vaihtoehtoja protektionismille, Keskuskauppakamarin Juho Romakkaniemi totesi tiedotteessa.
Myös Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen arvioi, että sopimus auttaa suomalaisia yrityksiä ja tuo työtä Suomeen. Hän kuitenkin muistutti lähettämässään tiedotteessa, että allekirjoituksesta on vielä matkaa sopimuksen voimaantuloon.
– Kuten Mercosur-sopimuksen kompastelu EU-parlamentissa osoitti, EU osaa myös työntää kapuloita omiin rattaisiinsa. Toivottavasti tämä sopimus menee sujuvasti läpi EU:n hallinnossa, Pentikäinen sanoi.
Sopimus vaatiikin vielä hyväksynnän EU:n eri instituutioissa, kuten neuvostossa ja EU-parlamentissa.
EU-lähteistä on kuitenkin arvioitu STT:lle, ettei sopimukseen liity samanlaisia jännitteitä kuin Mercosur-sopimuksen osalta, joka vietiin EU-tuomioistuimen arvioitavaksi EU-parlamentin vaatimuksesta.
Mercosurin osalta monet EU-maat ovat olleet huolissaan maataloustuotteiden vyörystä EU:n markkinoille, mutta Intiaan ei liity samanlaisia huolia. Tilanne on oikeastaan päinvastainen, sillä monet maatalouden tuotteet rajattiin sopimuksen ulkopuolelle ennemminkin Intian toiveista.
Maataloustuotteista esimerkiksi viinit ja oluet saavat kuitenkin tullihelpotuksia. Tämä miellyttänee erityisesti Mercosur-sopimusta pitkään ja hartaasti vastustanutta viinintuottajamaa Ranskaa.