Hybridivaikuttamisesta tulee uusi peruste poikkeusoloille – suoja Venäjän masinoimalta maahantulolta jää yhä uupumaan, vaikka itä henkii hyisenä

Valmiuslakiin esitetään hybridivaikuttamisesta uusi peruste poikkeusoloille. Suomi ei kuitenkaan voi keskeyttää turvapaikkahakemusten käsittelyä edes siinä tilanteessa, että rajalle masinoitaisiin turvapaikanhakijoiden ryntäys, kertoi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) torstaina.

Valmiuslaki on poikkeusolojen ajan lainsäädäntöä, jota ei voi käyttää muuten. Nyt kaavailtu uusi peruste poikkeusoloille kattaisi erilaisia hybridivaikuttamisen muotoja.

–  Vaikuttaminen voisi kohdistua esimerkiksi julkisen vallan päätöksentekokykyyn, kriittiseen infrastruktuuriin, rajaturvallisuuden tai yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Myös laajamittainen välineellistetty maahantulo voisi yksinään tai yhdessä muiden vaikuttamistoimenpiteiden kanssa muodostaa ehdotetun uuden poikkeusolon, oikeusministeri Henriksson kertoi.

Välineellistetty maahantulo voisi tarkoittaa tilannetta, jossa Venäjä masinoisi Suomen rajoille turvapaikanhakijoiden ryntäyksen. Valko-Venäjä toimi näin omilla rajoillaan viime syksynä.

–  Erityisesti hybridivaikuttamisen riski on kasvanut merkittävästi, Henriksson totesi.

Jatkoselvittelyyn jäi se, miten maahantulon poliittinen hyödyntäminen voitaisiin estää tai ehkäistä lisätoimivaltuuksilla, Henriksson kertoi. Selvitykseen liittyy lausuntokierros ja keskustelut EU:n komission kanssa, koska asiassa liikutaan perus- ja ihmisoikeuksien alueella.

Esitys kuitenkin sisältää tiettyjä toimivaltuuksia. Laki velvoittaisi uusissa poikkeusoloissa esimerkiksi kuljetuspalveluiden järjestäjän tekemään viranomaisten ehdottamia kuljetuksia. Niin ikään rakennusten tai huoneistojen omistajille tulisi velvollisuus luovuttaa tilojaan Maahanmuuttoviraston käyttöön.

Valmiuslain uuteen poikkeusoloperusteeseen kytkettäisiin mahdollisuus aktivoida kaksi kolmasosaa nykyisestä valmiuslaista. Kyse olisi muun muassa hyödyketuotannon, jakelun ja energiahuollon varmistamista. Niin ikään uudet poikkeusolot voisivat koskea sosiaaliturvaa, sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamista, tieto- ja viestintäjärjestelmien sekä kuljetusten turvaamista ja palvelussuhteen ehtoja.

Pelkästään valmiuslaista jo löytyvien kohtien aktivoinnista lakihankkeessa ei ole kyse.

–  Lakiin lisättäisiin uusi pykälä, jonka tarkoituksena on turvata väestölle välttämättömien elintarvikkeiden ynnä muiden saaminen tilanteessa, jossa esimerkiksi pankki- ja luottokortit eivät häiriön takia toimisi, Henriksson sanoi.

Kokonaan uusi luku tulisi rajaturvallisuuden ja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä uusissa poikkeusoloissa.

Jo nyt esitelty lakiehdotus toisi lisätoimivaltuuksia rajaturvallisuuden sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.

–  Näitä ovat esimerkiksi mahdollisuus poiketa palvelussuhteen ehdoista ja rajoittaa irtisanomisoikeutta Rajavartiolaitoksessa, sisäministeri Krista Mikkonen kertoi.

Muita lisätoimivaltuuksia olisivat hallituksen mahdollisuus asettaa liikkumis- ja oleskelurajoituksia sekä julkaisijan velvollisuus julkaista Rajavartiolaitoksen tiedotuksia. Asevelvollisuuslakiin ehdotettavalla täydennyksellä Rajavartiolaitoksen reserviläisiä olisi mahdollista määrätä palvelukseen.

Nykyisen rajavartiolain mukaan hallitus voi jo päättää rajanylityspaikan sulkemisesta määräajaksi tai toistaiseksi, jos se on välttämätöntä vakavan yleisen järjestyksen, kansallisen turvallisuuden tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi.

Lain mukaan rajanylityspaikan sulkemisella ei saa kuitenkaan estää kenenkään oikeutta kansainvälisen suojelun saamiseen. Kansainvälistä suojelua koskevat periaatteet ja Venäjän toimiin vastaaminen joutuisivatkin puntariin, jos Venäjä masinoisi turvapaikanhakijoita rajalle poliittisessa tarkoituksessa.

Sisäministeri Mikkonen kertoi, että lakiin on nyt tarkoitus täsmentää hybridivaikuttamistilanteet perusteeksi rajanylityspaikkojen rajoittamiseksi.

Tarkoitus on myös selvittää, kuinka paljon rajavartiolakia enemmän valmiuslailla voitaisiin rajata, Mikkonen sanoi.

EU-komissio antoi joulukuussa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen asetuksesta, joka mahdollistaisi tietyin ehdoin poikkeamisen eräistä unionin turvapaikka-asioita koskevista säädöksistä. Tämä olisi varautumista sellaisiin toimenpiteisiin, joita Valko-Venäjä kohdisti viime syksynä Puolaan, Latviaan ja Liettuaan.

Käytännössä kyse on vastaus välineellistämiseen eli siihen, että jokin valtio käyttää muuttoliikettä poliittisten tavoitteidensa edistämiseen ja EU:n tai sen jäsenmaiden vakauden horjuttamiseen.

Kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten rekisteröinti olisi mahdollista rajata tuollaisissa tilanteissa vain tiettyihin pisteisiin ja sallia pidempi hakemusten rekisteröintiaika, rajamenettelyn laajempi käyttö sekä menettelyn määräajan pidentäminen. Rajamenettely tarkoittaa, että suojelun hakija pysyy rajan läheisyydessä ja hakemus käsitellään lyhyessä määräajassa.

Vastaanotto-olosuhteet olisi mahdollista rajata vain perustarpeisiin ja henkilöiden palauttamista olisi mahdollista helpottaa poikkeamalla EU-säännöksistä.

Kyse olisi siis siitä, että rajan ylittäneiden henkilöiden hakemukset käsiteltäisiin poikkeustilanteessa raja-alueella tai sen läheisyydessä, eikä henkilöllä olisi mahdollisuutta liikkua vapaasti.