Huipputuomari HS:lle: Perustuslakivaliokunta on siirtynyt politikoinnin puolelle – "Viis veisataan"
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomarina aloittavan Juha Lavapuron mukaan Suomessa on merkkejä eduskunnan perustuslakivaliokunnan politisoitumisesta. Lavapuro kommentoi asiaa Helsingin Sanomille.
Lavapuro aloittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa tammikuun alussa.
– Jos kuullaan riippumattomia asiantuntijoita ja viis veisataan heidän oikeudellisista näkemyksistään vetoamalla kansalliseen turvallisuuteen, voidaan ihan perustellusti sanoa, että perustuslakivaliokunta on astunut ulos valtiosääntöoikeudellisesta tehtävästään ja siirtynyt politikoinnin puolelle, Lavapuro muotoilee HS:lle.
Kommentillaan Lavapuro viittaa eduskunnan viime kesänä säätämään poikkeuslakiin, jota on julkisuudessa kutsuttu käännytyslaiksi.
Lavapuro muistuttaa, että perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.
Valiokunnan jäsenten tehtävänä on keskittyä oikeudelliseen arviointiin, ei hallituksen poliittisten päämäärien toteuttamiseen.
Lavapuron mukaan Suomi ottaa käännytyslakipäätöksen myötä irtioton pitkästä oikeusvaltio- ja ihmisoikeuskehityksestä.
Suomi liittyi Euroopan neuvostoon vuonna 1989 ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen vuonna 1990.
Lavapuron mukaan se merkitsi irtautumista Neuvostoliiton vaikutuspiiristä. Suomi otti tuolloin selkeän askeleen kohti länsimaista liberaalia demokratiaa.
EU-jäsenyys vahvisti osaltaan Suomen sitoutumista liberaalien demokratioille tyypillisiin käsityksiin ihmisarvosta, ihmisoikeuksista ja oikeusvaltiosta.
– Kun todetaan, että Suomi voi kansallisista syistä poiketa kansainvälisistä ihmisoikeusvelvoitteista, silloin irtaudutaan myös tästä kehityksestä, joka alkoi 1990-luvun alussa, Lavapuro sanoo HS:lle.
Lavapuro ottaa kantaa myös oikeuskanslerin rooliin.
Poikkeuslain yhteydessä oikeustieteilijät arvostelivat oikeuskanslerin toimintaa.
Poikkeuslain käsittelyn aikana perustuslakivaliokunta pyysi oikeuskansleri Tuomas Pöystin kuultavakseen, vaikka tämä oli jo aiemmin ottanut siihen kantaa tarkastaessaan hallituksen esityksen.
– Oikeuskansleri konsultoi valtioneuvostoa eli toimii kruununjuristina siinä, miten lakeja pitää valmistella. Se, että hän tämän lisäksi toimii perustuslakivaliokunnassa asiantuntijana herättää kysymyksen, toimiiko hän eduskunnassa hallituksen lainsäädäntöhankkeiden takuumiehenä, Lavapuro summaa.