HS: Taloustieteilijät näkevät hallituksen budjettipäätöksissä kikkailua

Hallituksen budjettiriihen päätösten vaikutus perustuu osin kirjanpidolliseen kikkailuun, arvioivat taloustieteilijät Niku Määttänen ja Roope Uusitalo Helsingin Sanomissa (HS).

Miljardin euron lisäsopeutuksesta valtaosa kohdistuu vasta vuodelle 2027. Valtiovarainministeriö ennustaa, että velkasuhde lähtee uudestaan kasvamaan vuonna 2028.

Määttänen huomauttaa, että isossa kuvassa sillä ei ole mitään merkitystä, vakautuuko velkasuhde juuri vuosien 2026 ja 2027 välillä.

– Hallitus ei toki alun perinkään luvannut, että tällä hallituskaudella saataisiin velkasuhdetta pysyvästi taitettua. Mutta kyllä tämä on nyt vähän kikkailua, Helsingin yliopiston makrotaloustieteen professori ja talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Niku Määttänen sanoo.

Suurin yksittäinen velkasuhdetta parantava päätös budjettisovussa on niin sanottujen ara-lainojen myöntövaltuuksien vähentäminen 365 miljoonalla eurolla vuonna 2027. Määttänen toteaa, että tämä ei ole ”millään tapaa verrannollista siihen, että leikattaisiin 365 miljoonaa euroa jostain juoksevista menoista, esimerkiksi tulonsiirroista”.

Helsingin yliopiston ja VATT:n julkistalouden professori Roope Uusitalo kuitenkin toteaa, että leikkauksille saattaa olla parempi hetki vuonna 2027, jos talouskasvu on jo pirteämpää.

– Mutta suhdannepolitiikan tekeminen on oikeasti aina vaikeaa, hän sanoo.

Uusitalo toteaa HS:lle, että samalla kuitenkin sopeutusten ajoittaminen juuri vuoteen 2027 vaikuttaa myös tietoiselta keinolta, jolla saavutetaan nimenomaan hallituksen moneen kertaan paaluttama velkasuhdetavoite yhdelle vuodelle.