Hoitovelka kasvanut sosiaali- ja terveyspalveluissa koronapandemian ja henkilöstöpulan vuoksi

Pitkittynyt koronapandemia ja sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpula kasvattivat hoitovelkaa, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n julkaisemasta kansallisesta arviosta.

Tilanne on vaikuttanut erityisesti nuoriin, haavoittuvassa asemassa oleviin ja vanhuksiin. Sote-alan työvoimapula on laajentunut nopeasti yhä useampiin ammattiryhmiin kuten sairaanhoitajiin ja lähihoitajiin.

THL arvioi, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjät ovat pystyneet tarjoamaan palveluja koronapandemiasta aiheutuneesta lisäkuormasta huolimatta melko hyvin priorisoimalla toimintoja. Kiireettömiä palveluja supistettiin sekä perus- että erityispalveluissa. Pandemian alettua keväällä 2020 resursseja siirrettiin tilanteen vaatimiin toimiin ja etäpalveluja lisättiin.

Pandemian hellittäessä hoitojonoja purettiin, mutta palvelu- ja hoitovelkaa syntyi muun muassa suun terveydenhuoltoon, kiireettömään erikoissairaanhoitoon ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden peruspalveluihin. Koronapandemiavuosien aikana yksinäisyys lisääntyi muuta väestöä enemmän ikääntyneillä, vammaisilla ja toimintarajoitteisilla henkilöillä.

Etäopiskelun vuoksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa tehtäviä terveystarkastuksia siirtyi myöhemmäksi tai jäi toteutumatta. Tämä heikensi mahdollisuuksia tunnistaa lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen sekä mielenterveyden ongelmien varhaisen tuen tarvetta.

Nuorilla vuosien ajan yleistynyt ahdistuneisuus- ja masennusoireilu kääntyi entistä jyrkempään kasvuun. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuus heikentyi sekä perus- että erityispalveluissa.

Valtakunnallinen pula psykiatreista ja psykologeista on vaikeuttanut entisestään mielenterveyspalvelujen saatavuutta. Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoitotakuuajan ylittäneiden määrä on moninkertaistunut vuodesta 2019 vuoteen 2021. Esimerkiksi lastenpsykiatrian erikoissairaanhoitoa yli 90 vuorokautta odottaneiden potilaiden osuus kaksinkertaistui.

Myös lastensuojeluilmoitusten määrä on jatkanut kasvuaan. Määrässä on suurta alueellista vaihtelua. Kolmannes palvelujen järjestäjistä arvioi, että lastensuojelun avohuollon tukitoimien tarjonta heikkeni koronapandemian vuoksi.

Koronapandemian pitkittyminen ja kasvava kotihoidon henkilöstöpula lisäsivät ikääntyneiden palvelutarpeen arviointien viiveitä sekä rajoittivat kotihoidon palvelujen saatavuutta. Ympärivuorokautisen hoivan palvelujen saatavuuden heikentyminen näkyi monilla alueilla niin, että yhä useampi odotti hoivapalveluihin pääsyä.

Valvontaviranomaisille tulleiden havaintojen perusteella huolet koskivat sekä kotiin annettavissa että ympärivuorokautisissa palveluissa henkilöstön riittävyyttä, määrää ja osaamista suhteessa palvelujen piirissä olevien asiakkaiden tarpeisiin.