Hallitus haluaa miljardin säästävän eläkeuudistuksen – Voisivatko jo eläkeläisetkin osallistua taakanjakoon?
Hallituksen haluama eläkeuudistus voidaan toteuttaa esimerkiksi leikkaamalla eläkeindeksistä, rajoittamalla eläkkeiden kertymistä, lisäämällä sijoitusriskiä tai luomalla niin sanottu automaattinen vakauttaja. Työmarkkinajärjestöt alkavat lähiaikoina valmistella uudistusta, jonka pitää vahvistaa julkista taloutta miljardilla eurolla.
Petteri Orpon (kok.) hallitus on päättänyt leikata lukuisia sosiaalietuuksia ja jäädyttää indeksikorotuksia, mutta eläkeläisten indeksikorotuksiin se ei koske. Eläkeuudistuksessa myös työmarkkinajärjestöt joutuvat laittamaan eläkeläisten ja nuorempien ikäluokkien edut osin vastakkain.
STT avaa eri keinoja, joita eläkeuudistus voisi pitää sisällään.
1. Leikkaaminen eläkeindeksistä
Eläkkeiden indeksitarkistuksiin on joskus puututtu, ja nytkin se on STT:n haastattelemien eläkeasiantuntijoiden mukaan sovittavissa oleva asia. Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain indeksillä, jossa kuluttajahintaindeksin paino on 80 prosenttia ja ansiotasoindeksin paino 20 prosenttia.
Valtiovarainministeriön (VM) julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksessa ehdotetaan, että työeläkkeiden indeksointia voitaisiin muuttaa niukemmaksi esimerkiksi siten, että maksussa olevia työeläkkeitä korotettaisiin vain kuluttajahintaindeksin tai ansiotasoindeksin mukaan sen perusteella, kumman indeksin perusteella korotus on pienempi.
Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto arvioi, että eläkeindeksin leikkaamisesta tulevat säästöt olisivat kuitenkin pieniä, jos Suomessa reaaliansioiden heikko kehitys jatkuu.
– Se vaikuttaisi eniten sellaisissa inflaatioshokeissa kuin meillä oli viime vuonna. Silloin se olisi leikannut eläkkeiden nousua voimakkaasti, mutta sitä edeltävinä vuosina sen merkitys olisi ollut kohtalaisen pieni.
Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimeksen mukaan olisi tärkeää, että laskentaperiaatetta, joka indeksikorotuksen määrittelee, ei ainakaan muutettaisi jatkuvasti muutaman vuoden välein.
– Eliniän pidentymisen ja eläkeajan pitkän keston takia indeksi on merkityksellinen, kun ihminen ei voi enää hankkia lisätuloja.
2. Vapaat eivät kerryttäisi eläkettä
Työeläkettä kertyy työansioiden lisäksi suoritetuista tutkinnoista, alle 3-vuotiaan lapsen hoidosta sekä ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ja eräiden muiden etuusjaksojen ajalta. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että tällaisilta palkattomilta ajoilta karttuvasta eläkkeestä luopuminen voisi olla perusteltua. Tämä kannustaisi työelämässä pidempään jatkamiseen vastaavan eläketurvan ansaitsemiseksi.
Toisaalta esimerkiksi vanhempainvapaalta kertyvää eläkettä voi pitää perusteltuna muun muassa sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta, ministeriö katsoo meno- ja rakennekartoituksessaan.
Eläkkeiden kertymiseen puuttuminen rokottaisi erityisesti nuorempia ikäluokkia.
3. Sijoitusriskin lisääminen
Neuvotteluosapuolet keskustelevat hyvin todennäköisesti siitä, miten sijoitustuottoja voitaisiin parantaa. Kyse on siitä, että eläkeyhtiöissä eläkemaksutulo ei riitä maksussa oleviin eläkkeisiin, vaan lisäksi tarvitaan rahastoitujen eläkevarojen sijoitustuottoja.
Esimerkiksi työeläkevakuuttaja Keva ilmoitti viime viikolla nostavansa sijoitustensa riskitasoa.
Siimeksen mukaan kannattaisi pyrkiä uudistuksiin, jotka kohdentavat ne lisäriskinotolla saadut lisätuotot niille sukupolville, jotka ovat jäämässä eläkkeelle 30-luvun lopussa ja 40-luvulla.
– Heidät kohtaa se tilanne, että ne nyt syntyneet hyvin pienet ikäluokat ovat työmarkkinoilla ja joutuvat kantamaan sitä itseään suurempien ikäluokkien maksupainetta.
4. Automaattinen vakauttaja
Julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi voitaisiin ottaa käyttöön myös niin sanottu automaattinen vakauttaja. VM:n virkamiespuheenvuoron taustamuistiossa vakauttaja sidotaan esimerkiksi heikkoon syntyvyyteen. Jos lapsia eli eläkejärjestelmän rahoittajia syntyy entistä vähemmän, etuuksien tasot heikkenevät automaattisesti.
Käytännössä pitäisi sopia etukäteen, mikä eläkejärjestelmässä joustaa, jos eläkejärjestelmään osuisi negatiivisia vaikutuksia.
Siimeksen mukaan vaihtoehtoisia malleja on monta, mutta niillä varauduttaisiin puuttumaan eläkkeisiin, niiden indeksitarkistuksiin tai eläkkeen kulloisiinkin karttumisehtoihin.
– Sukupolvivaikutukset ja sukupuolivaikutukset pitäisi todella huolellisesti arvioida, jos esimerkiksi indeksikorotukset alkaisivat huojua jonkin automaattisen jarrutusmekanismin kautta, hän toteaa.
Murron mukaan vakauttaja on periaatteessa luonteva idea varsinkin, kun salkun riskipitoisuutta nostetaan, mutta sen tekninen toteuttaminen ei ole helppoa.
– Miten aidosti voidaan sopia jo nyt, mitä tapahtuu vaikkapa seitsemän vuoden päästä eri tilanteissa ja pitääkö sellainen sopimus kutinsa.
5. Leikkaaminen työeläkkeistä
STT:n haastattelemat asiantuntijat toteavat, että jo karttuneita eläkkeitä ei ole koskaan eläkeläisiltä leikattu. Suomessa perustuslain tulkinta käsittelee karttunutta eläkeoikeutta suojaten sitä ikään kuin omaisuutena.
– Työeläke on ansiotyön tekemisellä ansaittua rahaa, jonka työntekijä siirtää omasta aktiivi-iästä vanhuusikään. Siinä mielessä kyse ei ole samanlaisesta etuudesta kuin esimerkiksi opintotuki, kansaneläkkeet ja asumistuki, jotka rahoitetaan verovaroilla, Siimes toteaa.
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Mikko Kauton mukaan on myös poliittisesti vaikeaa ajatella, että joku haluaisi ottaa vastuun eläkkeensaajien aseman heikentämisestä.
– Vaikka sosiaaliturvaleikkauksia ja indeksijäädytyksiä tehdään, eläkkeensaajat ovat näiltä täysin suojassa, hän toteaa.
Julkisen alan työntekijöiden työeläkevakuuttaja Kevan ennakkotietojen mukaan työeläkeindeksi nostaa maksussa olevia työeläkkeitä lähes 5,5 prosenttia ensi vuoden alusta alkaen.
6. Vanhuuseläkeiän nostaminen
Yksi vaihtoehto olisi nostaa eläkeikää, mutta se on epäsuosittu keino. Kun eläkeuudistus tehtiin edellisen kerran vuonna 2017, sovittiin vanhuuseläkeiän asteittaisesta noususta.