Halla-ahoa ja Rehniä äänestäneiltä jaossa yli miljoona ääntä – suurin potti tulee Uudeltamaalta
Presidentinvaalien toisella kierroksella on suuri määrä äänestäjiä, jotka joutuvat valitsemaan itselleen uuden ehdokkaan ensimmäisen ehdokkaan pudottua jatkosta.
Ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi tullutta perussuomalaisten Jussi Halla-ahoa ja neljänneksi tullutta keskustan ja valitsijayhdistyksen Olli Rehniä äänestäneitä on yhteensä yli miljoona ympäri Suomen.
Määrällisesti eniten heitä on Uudenmaan vaalipiirissä: yli 166 000. Yli satatuhatta potentiaalista ääntä on Halla-ahon ja Rehnin jäljiltä tarjolla myös Oulun, Pirkanmaan, Vaasan ja Kaakkois-Suomen vaalipiireissä.
STT:n haastattelemat perussuomalaisten ja keskustan piirijohtajat povaavat joukoiltaan löytyvän kannatusta niin kokoomuksen Alexander Stubbille kuin valitsijayhdistyksen ja vihreiden Pekka Haavistolle. Piirijohtajat eivät lähde ohjailemaan äänestäjiä, vaan kukin tekee valintansa itse.
Perussuomalaisten Uudenmaan piirin puheenjohtaja Jari Immonen sanoo itse äänestävänsä toisella kierroksella ”hallituspuolueen ehdokasta” eli Stubbia. Hän uskoo myös suurimman osan muista uusimaalaisista perussuomalaisten kannattajista tekevän näin.
Immonen perustelee tätä sillä, että Uudellamaalla kokoomus ja perussuomalaiset taistelevat muutenkin pitkälti samoista äänestäjistä.
– Siellä saattaa olla, että Stubb on kuitenkin se perussuomalaisillekin miellyttävämpi vaihtoehto. Mutta on olemassa vahvasti myös niitä ihmisiä, jotka puhuvat Haaviston puolesta ja ovat lähdössä Haaviston taakse.
Immonen arvioi, että Stubb voisi saada 60 prosenttia ja Haavisto 30 prosenttia Halla-ahoa aiemmin äänestäneiden äänistä. Loppujen hän arvelee jättävän äänestämättä.
Keskustan Uudenmaan piirijohtaja Tuomo Suihkonen ei puolestaan osaa sanoa, kumpi ehdokkaista olisi keskustan äänestäjien joukossa selvästi vahvoilla.
Hän uskoo, että keskustalaisten äänestyspäätökset ratkaisevat Uudellamaalla ulko- ja turvallisuuspoliittiset asiat.
– Kummalla on kyky paremmin hoitaa sitä pestiä Suomen kannalta. Kunhan pettymys vähän laantuu, niin uskoisin, että väki lähtee äänestämään.
Perussuomalaisten Kainuun piirin puheenjohtaja Tea Heikkinen ilmoittautuu Stubbin tukijaksi ja uskoo, että Stubbin takana on myös enemmistö muista Kainuussa Halla-ahoa ensimmäisellä kierroksella äänestäneistä.
Heikkinen arvioi, että kainuulaisia perussuomalaisia kiinnostavat valintaa tehtäessä ehdokkaiden näkemykset erityisesti Nato-kysymyksistä, Puolustusvoimien toimintakyvyn ylläpitämisestä ja Venäjästä.
– Ainakin mitä olen ihmisten kanssa jutellut, niin kyllä siellä kaikilla on vahva aikomus äänestää toisella kierroksella. Presidentinvaalit koetaan todella tärkeänä.
Samaan Oulun vaalipiirin kuuluvan perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Esko Loukkola ei halua paljastaa omaa ehdokastaan eikä halua lähteä ennakoimaan myöskään muiden piiriläisten tulevaa äänestämistä.
– Jokainen ihminen, Suomen kansalainen, kenellä äänioikeus on, osaa omalta osaltaan arvioida parhaiten, ketä äänestää. Fiksua menetellä näin, että jokaiselle annetaan se rauha äänestää niin kuin parhaaksi näkee.
Myöskään keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Marjut Lehtonen ei lähde puheenjohtajana arvioimaan tai ohjailemaan keskustalaisia äänestäjiä. Hän uskoo heidän osaavan päättää itse.
Hän uskoo, että valinnassa ratkaisee ehdokkaan ulkopoliittinen osaaminen, kokemus ja näkemys.
– Keskustalla on aika syvällä näkemys siitä, että käydään äänestämässä. Mutta voi olla, että joku jää kotiinkin.
Perussuomalaisten Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Sami Kymäläinen saattaa jättää toisella kierroksella äänestämättä. Hän uskoo, että näin voi tehdä myös suuri osa muista pirkanmaalaisista perussuomalaisten kannattajista.
– Kumpikaan ehdokas ei ole erottunut tähän asti sillä tavalla, että perussuomalainen äänestäjäkunta kokisi heitä omakseen. Eli se todennäköisesti lisää sitä äänestämättä jättämisen todennäköisyyttä.
Kymäläinen sanoo, ettei ole huomannut mitään selkeää linjaa kummankaan ehdokkaan puolesta esimerkiksi perussuomalaisten sosiaalisen median keskusteluissa, vaan tukijoita löytyy molemmille ehdokkaille.
Myöskään keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Janne Riitakorpi ei osaa arvioida, miten äänet jakaantuvat ehdokkaiden välillä.
Hän uskoo, että viimeiset tentit vielä vaikuttavat aika paljon heihin, jotka eivät vielä ole päätöstä tehneet. Vakaata harkintakykyä ja vaativissa paikoissa kerrytettyä kokemusta arvostetaan.
– Jos ei muuta, niin sitten pitää arvioida, kumpi on vähemmän epäsopiva ehdokas. Uskon, että meidän väkemme käy äänestämässä eikä jää kotiin. Arvomaailmalla ja persoonalla on vaikutusta monelle, mutta tässä valitaan presidenttiä kuitenkin Suomelle vaarallisessa kansainvälisessä tilanteessa.
Vaasan vaalipiiriin kuuluvan perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Esa Kannelmaa kertoo antavansa äänensä toisella kierroksella Stubbille. Hän ennustaa, että Halla-aholta jääneet äänet tulevat piirissä jakautumaan 60/40 Stubbin hyväksi.
– Perussuomalaiset tekevät muun muassa hallituksessakin kokoomuksen kanssa yhteistyötä. Ja näytti siltä, että vihreiden kanssa se yhteistyö nyt sitten ei ollut mahdollista eikä onnistunut. Niin kuitenkin jollakin tavalla vaikuttaa tämäkin siellä taustalla.
Keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Sari Palmu arvioi, että toiset ovat Stubbin ja toiset Haaviston kannalla ja osa ei vielä päättänyt vaan haluaa seurata tentit.
– Osalle tärkeä asia saattaa olla armeija, ja kyllä se maaseutuun, maakuntiin suhtautuminen voi myös nousta. Osalle saattaa uskontokin olla todella tärkeä.
Taustajoukoillakin voi Palmun mielestä olla iso merkitys, ”jos ruvetaan käyttäytymään ikävästi, silläkin voi olla vaikutusta”.
Keskustan Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan piirijohtajat arvioivat kummankin ehdokkaan saavan ääniä. He eivät usko, että keskustalaiset äänestävät automaattisesti Stubbia, sillä myös Haavistolla on vahvaa kannatusta.
Paljon on merkitystä sillä, miten ehdokkaat puhuvat Itä-Suomesta, sen taloudesta ja turvallisuudesta.
– Henkilökohtaisesti minun on aika vaikea Stubbia äänestää. Kokoomuksen politiikka, vaikka presidentin pitäisi olla puolueeton, on sellaista, että (Turun) tunnin junaa mietitään, mutta mitä meillä on Itä-Suomessa, ei tuulivoimaa, ei mitään, sanoo esimerkiksi Pohjois-Karjalan piirijohtaja Hannu Mikkilä.
Hän sanoo tietävänsä, että useampikin alueella on sitä mieltä, että Haavisto huomioisi arvojohtajana enemmän koko Suomen kuin Stubb.
– Meillä ei elämän olosuhteet ole helppoja täällä. Mitä siitä tiedetään, jos Westendissä asutaan ja bättretalandesvenskafolkia ollaan.
Pohjois-Savon piirijohtaja Juho Pahajoki sanoo kuulleensa aika yllättäviltäkin tahoilta ulostuloja Haaviston puolesta.
– Ihan mutu-arvioni on, että kannatusta voi olla fifty-fifty. Vihreitä kohtaan on antipatioita viime hallituskauden ajalta, mutta siitä huolimatta voi olla, että moni pitää Haavistoa presidentiksi parempana.
Pahajoen mukaan kokoomuksen värisuora voi arveluttaa, samoin Stubbin persoona ja lipsauttelut.
– Tiedän, että jotkut epäilevät, onko Stubb tarpeeksi vakaa ja luotettava presidentiksi. Joillakin vanhemmilla konservatiivisilla äänestäjillä Haaviston seksuaalinen suuntautuminen taas saattaa vaikuttaa. Ikävä on edes sanoa ääneen tämmöinen, mutta kyllä se fakta on. En kuitenkaan usko, että se on mitenkään merkittävä fakta keskustan äänestäjien kohdalla.
Keskustassa pidetään myös silmällä, miten ehdokkaat lähtevät kalastelemaan ääniä perussuomalaisilta.
– Stubb lähti jo sekä demareita että perussuomalaisia kosiskelevia lausuntoja antamaan lehdissä, ja luulen, että on tietty ryhmä liberaalimpia keskustalaisia äänestäjiä, jotka kavahtavat sitä.
Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Jyrki Åland sanoo, ettei ole vielä tehnyt omaa ratkaisuaan toisen kierroksen suhteen.
– Kai tässä täytyy paperille laittaa plussat ja miinukset ja katsoa, kummalla on enemmän plussia ja kummalla miinuksia.
Åland sanoo, että vastaavia ajatuksia on Varsinais-Suomessa monilla muillakin perussuomalaisilla. Hän toivoo, että tulevissa vaalitenteissä päästään asioissa syvemmälle ja saadaan nähdä eroja ehdokkaiden välillä. Esimerkiksi Nato ja itärajan tilanne ovat tärkeitä aiheita.
– Vaalivalvojaisissa oli vähän fifty-sixty: oli niin Alexin kuin Pekankin kannattajia. Ja jotkut miettivät, mennäkö äänestämään ollenkaan. Mutta suurin osa meidän väestämme tällä hetkellä ei tiedä, mitä he tekevät. Ja siihen pystyvät vain nämä ehdokkaat vaikuttamaan.
Keskustan Kymenlaakson piirijohtaja Liisa Varjola sanoo, ettei mitään yhteistä linjausta tehdä.
– Luotamme siihen, että jokainen äänestäjä osaa ja pystyy ilman ohjausta valitsemaan näistä kahdesta sen, josta kokee, että tämä pystyy presidenttiyden hoitamaan, ja toki molemmat pystyvät.
Raja- ja turvallisuuskysymykset ovat Kymenlaaksossa isoja. Tärkeää on Varjolan mukaan myös alueiden tasa-arvo, se että tuleva presidentti näkee Suomen kokonaisena.