Halla-aho pahoitteli ulkoasiainvaliokunnalle Ukraina-kommenttiensa aiheuttamaa tilannetta

Politiikka

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) pahoitteli keskiviikkona valiokunnalle Ukraina-kommenteillaan aiheuttamaansa tilannetta.

Halla-aho kertoi tiistaina Helsingin Sanomille uskovansa, että lännen sotilaallinen väliintulo on ennen pitkää vääjäämätön, joten se olisi parempi tehdä ennemmin kuin myöhemmin.

Halla-ahon kommentit herättivät ihmetystä, sillä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja on yksi Suomen ulkopolitiikan johtohahmoista eikä Halla-ahon linjaus ollut Suomen ulkopoliittisen linjan mukainen.

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) piti Helsingin Sanomissa Halla-ahon kommentteja järkyttävinä, sillä länsivaltojen puuttuminen voisi johtaa Venäjän ja Naton väliseen yhteenottoon.

Tuomiojan mukaan valiokunnassa käytiin keskiviikkona Halla-ahon kommenteista hyvä, pitkä ja perusteellinen keskustelu.

–  Lopputulos oli se, että Halla-aho sanoi ottavansa keskustelun huomioon ja pahoitteli sitä, että oli aiheuttanut tällaisen tilanteen, Tuomioja kertoi STT:lle.

Tuomioja ei halunnut tämän enempää avata valiokunnassa käytyä keskustelua. Hänen mukaansa Halla-ahon kommentit on ulkoasiainvaliokunnan osalta tältä erää loppuun käsitelty.

–  Toistaiseksi, kunhan tällainen ei toistu, Tuomioja sanoi.

Halla-aho ei halunnut kommentoida kannanotoistaan noussutta keskustelua STT:lle eduskunnassa keskiviikkona.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) varoitti tiistai-iltana synnyttämästä väärinkäsityksiä Suomen virallisesta kannasta Ukrainan sotaan.

Hän sanoi STT:lle, että kansanedustajilla on mielipiteenilmaisun vapaus, mutta piti samalla välttämättömänä, että kansanedustajat kannanottoja esittäessään korostavat, missä roolissa kulloinkin esiintyvät.

–  Ulkopolitiikan linjaukset Suomen osalta kuuluvat presidentin ja valtioneuvoston toimivaltaan ja meidän kaikkien on hyvä huolehtia siitä, että Suomen ulkopuolella ei synny väärinkäsityksiä siitä, mikä on maamme virallinen kanta, hän kirjoitti.

Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi tiistaina Halla-ahon lausuntoja.

–  Tämä oli kovasti sanottu valiokunnan puheenjohtajalta. Uskon, että eduskunta omalta osaltaan arvioi, onko tässä millä tavalla menetelty, hän sanoi toimittajille eduskunnassa.

Tuomioja sanoi olevansa puhemies Vanhasen kanssa yhtä mieltä siitä, että kansanedustajien pitää kommentteja esittäessään tehdä selväksi, missä ominaisuudessa asioita kommentoivat.

–  On oltava hyvin varovainen sen suhteen, että yksittäisiä lausumia ei tulkita valiokunnan saatikka Suomen kannanotoiksi, Tuomioja sanoi.

Halla-aho seurasi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan paikalla puoluetoveriaan Mika Niikkoa, joka erosi tehtävästä helmikuun alussa. Niikon Ukrainaa ja Natoa koskevat tviitit olivat herättäneet laajasti kritiikkiä.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esitti Halla-ahoa Niikon seuraajaksi, ja hänet valittiin tehtävään helmikuun puolivälissä poikkeuksellisen suljetun lippuäänestyksen jälkeen.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion mukaan Halla-aholla on edelleen eduskuntaryhmän täysi tuki.

Tavion mukaan Halla-ahon kommenteissa oli kyse hänen henkilökohtaisesta analyysistaan.

Tavio sanoo olevansa puhemies Vanhasen kanssa samaa mieltä siitä, että kansanedustajien pitää kommentteja esittäessään tehdä selväksi, missä roolissa he asioita kommentoivat.

–  Minulle on ollut koko ajan selvää, että Halla-aho teki tämän analyysin omissa nimissään eikä hän tehnyt sitä kenenkään muun puolesta. Se oli hänen omaa pohdintaansa, Tavio sanoi STT:lle.

–  Kansanedustajilla on oikeus omiin pohdintoihinsa, mutta on tietysti hyvä, jos pohdinnan yhteydessä voi tuoda selvästi esiin sen, että kyseessä on oma pohdinta, Tavio jatkoi.

Tavion mukaan perussuomalaisten ryhmässä ei ole käyty eikä ole tarkoitus käydä keskustelua Halla-ahon kommenteista. Hän toivoo jäitä hattuun Ukraina-keskustelun eri osapuolille.

–  Meillä on käsissämme todella vakava tilanne, enkä pidä hyvänä, että jäädään pitkäksi aikaa vatvomaan jonkun analyyseja, Tavio sanoi.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan paikalta helmikuussa eronnut Mika Niikko kirjoitti Twitterissä muun muassa, että Ranskan presidentin Emmanuel Macronin tai jonkun muun pitäisi ”astua julkisuuteen ja sanoa, että Ukraina ei liity Natoon”.

Tämän katsottiin olevan vastoin Suomen näkemystä, jonka mukaan jokainen maa päättää puolustusratkaisuistaan itse.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo piti tiistaina Helsingin Sanomissa Halla-ahon kommentteja ”rajumpana mokana” kuin Niikon tviittauksia.

–  Ei ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja saa tuollaista sanoa. Tämä on Suomen kannalta hyvin noloa ja potentiaalisesti vaarallistakin. Tällaiseen sooloiluun ei ole varaa, Saramo sanoi.

Tavion ja Tuomiojan mukaan Niikon ja Halla-ahon tapaukset vertautuvat huonosti toisiinsa. Tavion mukaan Halla-ahon kommenttien konteksti on täysin toisenlainen kuin Niikon tapauksessa.

–  Halla-ahon tuki Ukrainalle on aivan selviö, eikä hän ole antanut mitään kommenttia, mikä kyseenalaistasi tätä tukea, Tavio sanoi.

–  Siinä (Niikon tapauksessa) oli se ero, että Niikko sai käytännössä omiltaan epäluottamuslauseen. Halla-aho ei ole heiltä saanut, vaan joiltakin muilta, Tuomioja sanoi.

Halla-aho vetosi tiistaina myös englanninkielisessä tviitissään, että Nato, YK ja EU pysäyttäisivät Venäjän joukot ”ennen kuin meillä on uusi Groznyi ja Aleppo keskellä Eurooppaa”.

Samassa ketjussa pohditaan, voisiko Venäjä todella käyttää ydinaseita. Halla-aho toteaa, että tämä ei ole yhden miehen käsissä. Jos presidentti Vladimir Putin oikeasti yrittää laukaista ydinaseita, Halla-aho sanoo olevansa melko varma siitä, että joku huolehtii ”ysimillisen rauhoittavan” takaraivoon.

Ajatuksia lännen väliintulosta hän esitti jo viikonloppuna. Hän kirjoitti lauantaina Twitterissä, että Naton tai jonkun pitäisi lähettää joukkoja Ukrainan länsipuoliskoon ja ottaa ilmatila haltuunsa.

Mika Niikko ei halunnut keskiviikkona arvioida, ovatko Halla-ahon esittämät kommentit ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalle sopivia.

–  En ole enää ulkoasiainvaliokunnan jäsen enkä puheenjohtaja, joten en ole ehkä oikea henkilö tätä arvioimaan, mutta sen voin sanoa, että itse en olisi tällaisia kommentteja esittänyt, Niikko sanoi STT:lle eduskunnassa.

Itse asiasta Niikko sanoo olevansa Halla-ahon kanssa perustavalla tavalla eri mieltä.

–  Itse edustan rauhan rakentamista ja sellaista politiikkaa, jossa vältetään sotaa viimeiseen saakka. Suomalaisten kansanedustajien ensisijainen tehtävä on pitää huolta siitä, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka pysyy sellaisilla raiteilla, että meidän maamme ja kansamme on turvattu ja välttää sodan, Niikko sanoi.