EU jäädyttää Putinin ja Lavrovin varat – seuraavalla pakotekierroksella tähtäimessä oligarkit
EU-maiden ulkoministerit hyväksyivät perjantaina uusimman pakotepaketin Venäjää vastaan. Osana pakettia EU jäädyttää Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin ja ulkoministeri Sergei Lavroviin liittyvät eurooppalaiset varat.
Perjantaina myös Britannia ilmoitti aikovansa asettaa pakotteita Putinia ja Lavrovia vastaan. Asiasta kertoi Twitterissä Britannian ulkoministeri Liz Truss.
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Euroopan unionin ja sen kumppaneiden tähän mennessä langettamat pakotteet Venäjää vastaan ovat erittäin merkittäviä, vaikka osa toimista on jätetty vielä myöhemmän varalle.
Haavisto huomauttaa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuomittu kansainvälisessä yhteisössä monin tavoin, mikä näkyy muun muassa kulttuuri- ja urheilukentällä. Venäjä on suljettu esimerkiksi Euroviisujen ulkopuolelle ja useita kansainvälisiä urheilutapahtumia on päätetty perua tai siirtää pois Venäjältä.
Uusin EU:n pakotepaketti iskee erityisesti Venäjän pankkisektoriin sekä teknologiavientiin. Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan EU:n pakotteiden kohteena on 70 prosenttia Venäjän pankkisektorista. Lisäksi pakotteiden kohteena on myös Venäjän valtio-omisteisia yhtiöitä.
EU kieltää myös öljynjalostamojen päivittämiseen tarvittavien varusteiden ja teknologian viennin Venäjälle. Lisäksi EU kieltää lentokoneiden ja esimerkiksi lentokoneiden osien viennin Venäjälle.
Pakotteet tulevat voimaan sitten, kun ne on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä.
Pakotepaketin hyväksymisen yhteydessä oli jo selvää, että EU valmistelee lisäpakotteita Venäjää vastaan. Seuraavalla pakotekierroksella sanktioidaan myös Valko-Venäjää, joka on mahdollistanut alueensa kautta venäläisjoukkojen liikkumisen kohti Ukrainaa.
Ulkoministerikokouksesta jäi Haaviston mukaan sellainen tunnelma, että ministerit ovat valmiita kokoontumaan uudelleen jo joidenkin päivien kuluttua, jos tarve vaatii.
– On tietysti vaikea sanoa, mikä on se hetki, milloin uusista pakotteista tehdään päätöksiä. Tapahtumathan ovat nyt hyvin nopeassa liikkeessä, Haavisto sanoi.
EU on päättänyt laventaa pakotekriteereitä niin, että jatkossa pakotteita voidaan asettaa nykyistä laajemmin Venäjän nykyhallintoa tukevia oligarkkeja kohtaan. Haavisto sanoo, että seuraavaksi EU:ssa arvioidaan tarkkaan sitä, keitä pakotelistalle voitaisiin lisätä tällä perusteella.
– Ketkä ovat sellaisia henkilöitä, jotka ovat rahoittamassa nykyisen hallinnon toimintaa ja sitä tukemassa ja millaisia sanktioita heihin voidaan kohdistaa, Haavisto ennakoi perjantai-iltana.
Venäjän presidentin ja ulkoministerin lisääminen pakotelistoille on huomionarvoista, sillä vielä aiemmin tällä viikolla vaikutti siltä, että heidät pidettäisiin listauksen ulkopuolella.
Putinin ja Lavrovin pitämistä pakotelistojen ulkopuolella perusteltiin sillä, että on jätettävä mahdollisuus diplomaattisen raiteen käyttämiseen.
Haaviston mukaan tämä mahdollisuus on edelleen olemassa, koska Putinia ja Lavrovia kohtaan ei ole asetettu matkustusrajoituksia, eli he pääsevät edelleen tarvittaessa matkustamaan EU-alueelle esimerkiksi neuvotteluja varten.
Lännen pakotteita on kuitenkin arvosteltu siitä, ettei Venäjää suljettu tässä vaiheessa kansainvälisen Swift-maksujärjestelmän ulkopuolelle. Swift-sulkua on pidetty tehokkaana toimena, koska järjestelmä on hyvin keskeinen pankeille ja rahoituslaitoksille.
Haaviston mukaan ulkoministerikokouksessa keskusteltiin jonkun verran kansainvälisen Swift-maksujärjestelmän hyödyntämisestä osana pakotteita. Haaviston arvion mukaan yksikään jäsenmaa ei osoittanut ehdotonta vastustusta Swiftin käyttöä kohtaan. Suomelle Swiftin käyttäminen pakotteiden osana käy.
Osa kuitenkin esitti huomioita, että Venäjän sulkeminen maksujärjestelmän ulkopuolelle saattaisi vaikeuttaa ennen kaikkea tavallisten ihmisten elämää, kun taas valtionjohto ja talouseliitti pystyisi kiertämään rajoitukset.
Toisaalta on myös arvioitu, että nyt suoraan pankkeihin kohdistuvat pakotteet ovat jo itsessään tehokkaita.
Haavisto kommentoi, että nyt langetetuilla pankkipakotteilla on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia.
Pakotteiden lisäksi EU-maiden keskusteluissa on esillä se, miten sodan jalkoihin jääneitä ukrainalaisia voidaan auttaa.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on arvioinut, että jo yli 100 000 ukrainalaista olisi jättänyt sodan takia kotinsa etsiäkseen turvaa muualta maasta.
EU-maiden sisäministerit kokoontuvat sunnuntaina Brysseliin, jolloin käydään lisää keskustelua ukrainalaisten auttamisesta.
Haavisto korostaa, että Suomikin on valmistautunut vastaanottamaan pakolaisia Ukrainasta, jos tarve vaatii. Lääkeapua Ukrainaan viedään esimerkiksi kansainvälisten avustusjärjestöjen kautta.
– Uskon, että Suomi on vahvasti mukana solidaarisuudessa ukrainalaisia kohtaan ja siihen hallitus on valmistautunut.