EU esittänee tänään yhteistä rajavartiostoa – Soini: "Aikeissa on federalistinen sivumaku"

Euroopan komission odotetaan julkistavan tänään esitys EU:n yhteisen raja- ja rannikkovartioston perustamisesta.

Esityksen taustalla on pakolaiskriisin aiheuttama huoli Schengen-alueen tulevaisuudesta.

Kreikan rajojen vuotaminen on lisännyt painetta keskitettyyn rajavalvontaan Schengenin ulkorajoilla. Virkamieslähteiden mukaan komissio haluaa EU:lle yhteisen viranomaisen, joka voi lähettää rajajoukkoja ulkorajamaihin niiden tahdosta riippumatta.

Esitys on tulenarka, sillä itsenäinen rajavalvonta on olennainen osa EU-maiden kansallista päätösvaltaa. Suomen hallitus lähtee siitä, että jokainen maa vastaa omista rajoistaan. Venäjän vastainen raja tekee myös Suomesta Schengenin ulkorajamaan.

Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mielestä komission aikeissa on ”federalistinen sivumaku”.

– Suomea puolustavat ja valvovat suomalaiset. Se on paras tapa ja me osaamme sen parhaalla tavalla tehdä, Soini sanoi maanantaina Brysselissä.

– Kreikka on ongelmallinen, mutta siinä vaan pitää lisätä painetta ja antaa apua.

Soini ei pidä ajatuksesta, että joku maa voitaisiin pakottaa ottamaan vastaan rajavartijoita alueelleen. Soinin mielestä parempi keino olisi rajoittaa maan saamia EU-tukia, ellei se suostu yhteistyöhön.

Suomea puolustavat ja valvovat suomalaiset. Se on paras tapa.

Timo Soini

EU-maat ovat toistuvasti arvostelleet Kreikkaa siitä, että maa on kieltäytynyt pyytämästä apua rajoilleen. Nykyiset Schengen-säännöt eivät mahdollista avun lähettämistä ulkorajoille, ellei maa itse pyydä sitä.

Kreikka taipui lopulta avunpyyntöön, kun se uhattiin sulkea Schengen-alueen ulkopuolelle.

Kreikan puutteellinen rajavalvonta on saanut monet EU-maat aloittamaan sisärajatarkastukset, jotka murentavat pitkittyessään Schengen-alueen perustaa.

Komissio julkistaa esityksensä ulkorajavalvonnan tehostamisesta iltapäivällä Strasbourgissa.

Esitys voi vesittyä, jos riittävän moni jäsenmaa vastustaa sitä. Isot EU-maat Saksa ja Ranska ajavat voimakkaasti yhteistä rajavartiostoa.

Itä-Euroopan maiden odotetaan Suomen tavoin vastustavan keskitettyä ratkaisua, joka siirtäisi valtaa Brysseliin. Puolan ulkoministeri on jo esittänyt vastalauseensa.

– Loisimme instituution, joka päättää toimistaan omavaltaisesti ilman (kohteena olevan) jäsenmaan osallistumista, sanoi ministeri Witold Waszczykowski puolalaisen radiokanavan haastattelussa sunnuntaina.

Julkisuuteen vuotaneiden tietojen mukaan uusi raja- ja merivartiosto korvaisi EU:n rajavalvontavirasto Frontexin, jolla ei ole itsenäistä päätösvaltaa eikä omia resursseja.

Uutistoimisto Reutersin mukaan uudella virastolla olisi noin 1 000 pysyvää työntekijää ja ainakin kaksinkertainen budjetti verrattuna Frontexin nykyiseen.

Uusi viranomainen voisi myös hyödyntää reservissä olevaa 1 500 henkilön joukkoa, joka olisi valmiina lähtemään ulkorajoille parin päivän varoitusajalla.

Uuden viraston yhteyteen perustettaisiin myös palautustoimisto, joka saisi valtuudet palauttaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet lähtömaihinsa.