Estonian hylkyyn sukelletaan uudelleen

Sukelluksia tehdään heinäkuun alussa. Niiden aikana hylystä otetaan tuhansittain kuvia, joiden avulla koko hylky mallinnetaan.
Estonian onnettomuus 1994

Autolautta Estonian hylkyyn tehdään uusia sukelluksia kesän aikana, kertoivat Ruotsin valtion onnettomuustutkintaviranomaiset perjantaina. Sukelluksissa keskitytään hylyssä havaittuun uuteen repeämään.

– Milloin ja miten repeämä syntyi? Syntyikö se ennen vai jälkeen uppoamisen? kyseli Ruotsin valtion onnettomuustutkintaviranomaisten (Statens haverikommission, SHK) johtaja Jonas Bäckstrand tiedotustilaisuudessa perjantaina.

Uusiin tutkimuksiin päädyttiin, kun tv-dokumentissa oli viime vuoden syksyllä esitetty kuvia hylyssä olevista repeämistä. Sukellusrobotin avulla hankitut videokuvat oli kuvattu vuonna 2019.

Bäckstrandin mukaan haaksirikossa irronnutta Estonian keulavisiiriä on niin ikään tarkoitus tutkia uudelleen. Tutkimuksissa on mukana myös se vaihtoehto, että repeämät ovat syntyneet kun alus vajosi pohjaan.

Sukellukset alkavat 8. heinäkuuta ja jatkuvat kymmenen päivää. Työtä tehdään vuoroissa vuorokaudet läpeensä. Hylystä otetaan 15 000–25 000 kuvaa, joiden avulla se 3D-mallinnetaan.

Bäckstrand yhtyi esitettyyn kritiikkiin siitä, ettei onnettomuudesta selvinneitä haastateltu sen jälkeen. Nyt näin on tehty.

–  Olemme jo haastatelleet useita ihmisiä, mutta paljon haastatteluja on vielä tekemättä, Bäckstrand sanoi.

Hänen mukaansa haastatteluja on jo tehty parisenkymmentä ja niitä tullaan vielä tekemään kymmenkunta lisää.

Itse onnettomuustutkintaa ei kuitenkaan ole vielä avattu uudelleen. Niin tehdään vasta, jos saadaan uusia tietoja, jotka antavat siihen aihetta.

Virallisen onnettomuustutkinnan mukaan Estonian uppoamisen syy oli keulavisiirin irtoaminen kovassa merenkäynnissä ja veden tulviminen alukseen. Huhut törmäyksestä toiseen alukseen tai räjähdyksestä ovat eläneet kuitenkin sitkeästi.

Tallinnasta Tukholmaan matkannut autolautta Estonia upposi kovassa merenkäynnissä syyskuussa 1994. Onnettomuudessa kuoli 852 ihmistä, heistä suurin osa ruotsalaisia.

Onnettomuuden jälkeen Suomi, Ruotsi ja Viro sopivat hylkyä koskevasta hautarauhasta. Sopimukseen on sittemmin liittynyt myös joukko muita maita.

Lakimuutoksen myötä tutkimussukellukset hylylle ovat mahdollisia ensi kuun alusta alkaen.