Eri julkiset budjetin sopeuttamistoimet kohdistuvat selkeästi eri ihmisiin, käy ilmi tutkimuksesta

Palkansaajien tutkimuslaitos tarkasteli kahden sopeuttamistoimen vaikutuksia
Julkinen talous

Ei ole yhdentekevää, mitä julkisen budjetin sopeuttamistoimia käytetään, sanoo tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta. Kosonen painottaa, että eri toimet kohdistuvat eri ihmisiin.

Palkansaajien tutkimuslaitos julkisti maanantaina tuoreen tutkimuksensa, jossa tarkasteltiin kahta erilaista sopeuttamistoimea ja niiden vaikutuksia. Toisessa korotettiin valtion tuloveroasteikon marginaaliveroprosentteja ja toisessa leikattiin kansaneläkeindeksiä.

Vaikutuksia tarkasteltiin tulokymmenyksittäin, kun kotitaloudet oli järjestetty tulojen mukaan pienimmästä suurimpaan.

– Selvityksessä haluttiin tuoda esille tyypillisten toimien vaikutuksia, Kosonen selventää.

Molemmissa tapauksissa budjetti vahvistui laskelmien mukaan 180 miljoonalla eurolla, mutta tulonjakovaikutukset olivat huomattavan erilaiset: Tuloverojen nosto vaikuttaisi käytettävissä oleviin tuloihin suhteellisesti sitä enemmän, mitä suuremmat tulot ovat.

Kansaneläkeindeksin leikkaus kohdistuisi puolestaan moniin tukiin ja eläkkeisiin ja siten erityisesti alimpiin tulonsaajakymmenyksiin.

– Indeksileikkaus tai -jäädytys kohdistuisi hyvin voimakkaasti pienituloisiin, mutta ei juuri ollenkaan suurituloisiin ja ei kovinkaan paljon myöskään keskituloisiin, Kosonen avaa tuloksia.

 Tutkimustulosten mukaiset työllisyysvaikutukset olivat puolestaan sen verran pieniä, ettei niiden huomioiminen vaikuta merkittävästi lopputulokseen. Työllisyysnäkökulma oli otettu tarkoituksella mukaan tutkimukseen.

– Monet puolueet ovat nyt esittäneet, että työllisyysaste pitäisi nostaa 75 prosenttiin. Varsinainen perustelu tälle on se, että saataisiin budjetti parempaan kuntoon. Mutta (sopeutumistoimien) työllisyysvaikutukset ovat viimeaikaisten tutkimusten perustellaan aika pienet, Kosonen sanoo.

Kosonen sanoo toivovansa, että poliittisessa keskustelussa huomioitaisiin paremmin muun muassa tulojakovaikutukset ja samalla tiedostettaisiin, että julkisyhteisöiden asemaa voidaan parantaa esimerkiksi veronkorotuksilla.