Energiateollisuus pillastui hallituksen puuttumisesta siirtohintoihin: "Uhkaa lopettaa verkkoinvestoinnit ja on räikeässä ristiriidassa talouden elvytyksen kanssa"
Energia-alan etujärjestö Energiateollisuus ry on ottanut odotetusti hyvin kriittisen kannan hallituksen esitykseen sähkön siirtohintojen suitsimisesta.
Järjestön kannanoton mukaan Suomen 77 sähköverkkoyhtiötä ovat parantaneet sähkönjakelun luotettavuutta eduskunnan vuonna 2013 asettamien velvoitteiden mukaisesti ja sähköverkkoon on investoitu vuosittain lähes miljardi euroa.
– Kokonaisuudessaan sähköverkkoihin investoidaan lähes 10 miljardia euroa. Työ on kuitenkin vielä kesken ja nyt hallituksen esitys uhkaa lopettaa verkkoinvestoinnit. Tämä on räikeässä ristiriidassa talouden elvytyksen kanssa, sanoo Energiateollisuus ry:n energiaverkoista vastaava johtaja Kenneth Hänninen tiedotteessa.
Energiateollisuus muistuttaa, että hallitus on luvannut ottaa päätöksenteossaan huomioon elintärkeän infrastruktuurin toimivuuden ja asettanut kunnianhimoiset ilmasto- ja työllisyystavoitteet.
Sen mielestä hallitus on nyt siirtämässä näille tavoitteille välttämättömän sähköverkon uudistamisen 15 vuoden päähän, mikä ei edistä elämisen ja yrittämisen edellytyksiä koko Suomessa.
– Tähän asti investoinnit ovat keskittyneet taajamiin ja niiden avulla on parannettu kustannustehokkaasti satojen tuhansien asiakkaiden sähkönjakelua. Seuraavaksi siirrytään haja-asutusalueelle, jossa toimitusvarmuuden merkitys on viime aikoina kasvanut. Valitettavasti hallituksen esitys hidastaa toimitusvarmuuden parantumista, toteaa Hänninen.
Vuotuisen hinnankorotuskaton kiristäminen kahdeksaan prosenttiin vaarantaa myös verkkoyhtiöiden oikeuden kerätä sähkönsiirrosta perittävissä maksuissa Energiaviraston määrittämän kohtuullisen tuoton.
– On selvää, ettei esitys saa heikentää omaisuudensuojaa perustuslain vastaisesti. Tasoitusjakson pidentäminen on välttämätöntä, mikäli korotuskatto ei mahdollista viranomaisen sallimaa hinnoittelua, Hänninen sanoo.
Energiateollisuuden mielestä poliitikot puuttuvat kyseenalaisesti itsenäisen viranomaisen toimintaan, koska tuottopohjan ja tuottotason määrittäminen kuuluu yksiselitteisesti Energiaviraston toimivaltaan.
– Valitettavasti hallituksen esityksen seurauksena poliittinen riski toteutuu täysimääräisesti. Suomi tarvitsee investointeja ja investoijat tarvitsevat vakaan toimintaympäristön. Mihin yritykset voivat enää luottaa, Kenneth Hänninen kysyy.
Energia-alan etujärjestö vetoaa kannaotttonsa lopuksi myös ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun, joka edellyttää vahvaa ja luotettavaa sähköverkkoa.
– Sähkönkäyttö lisääntyy lähivuosina, kun sähkö korvaa fossiilisia polttoaineita liikenteessä ja lämmityksessä. Samaan aikaan sähköntuotantoa liitetään yhä enemmän jakeluverkkoon. Tämä ei ole mahdollista ilman, että vanhenevaa sähköverkkoa uudistetaan.
– Myös työllisyysvaikutukset ovat mittavat ja investointien tuoma hyöty jää kokonaisuudessaan Suomeen, johtaja Hänninen muistuttaa.