Sallan kansallispuisto eteni finaaliin eduskunnassa – perussuomalaiset äänestytti ulkopaikkakuntalaisten metsästysoikeuksista

Luonnonsuojelu

Suomi saa jälleen uuden kansallispuiston.

Lakiesitys Sallan kansallispuiston perustamisesta hyväksyttiin sisällöltään eduskunnan keskiviikon istunnossa.

Sisällöstä jouduttiin äänestämään, sillä perussuomalaiset olisivat halunneet ulkopaikkakuntalaisille metsästysoikeudet kansallispuiston alueelle. Perussuomalaisten esitystä tukivat salissa olleet 16 kokoomuksen edustajaa ja Liike Nyt.

Suomen 41. kansallispuistoon kuuluu noin 9 983 hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita. Aloite kansallispuiston perustamiseen tuli Sallan kunnalta.

Vastalauseen ympäristövaliokunnan mietintöön jättänyt perussuomalaiset vastusti ulkopaikkakuntalaisten ja metsästysseurojen vieraiden lupametsästyksen sulkemista pois kansallispuiston alueelta.

Metsästys ja kalastus kansallispuiston alueella on luonnonsuojelulain mukaan kielletty. Poikkeuksia on tehty vain Lapin ja Kainuun maakunnissa paikallisten asukkaiden eräperinteen jatkuvuuden turvaamiseksi.

Metsästys Sallan kansallispuistossa sallitaan Sallan kunnan asukkaille. Hirvenmetsästys sallitaan myös entisille Sallan asukkaille, jotka edelleen kuuluvat paikalliseen metsästysseuraan.

Metsästysoikeudet puhuttivat eduskuntaa myös asiasta käydyssä keskustelussa. Vihreiden Jenni Pitko näki hyvin perusteltuna, että siellä, minne kansallispuisto perustetaan, myös rajoitetaan metsästystä.

– Paikallisten metsästysoikeus säilyy Sallassa, ja pidän sitä tärkeänä asiana paikallisten hyväksynnän saamiseksi. Usein paikallisten harrastus perustuu enemmän metsästykseen kuin retkeilyyn, ja retkeily taas on ulkopaikkakuntalaisten mielipuuhaa, Pitko näki.

Pitko sanoi pitävänsä toisaalta ymmärrettävänä sitä, että paine metsästykselle luonnonsuojelualueillakin kasvaa.

– Tiedän varsin hyvin itse Pohjois-Suomessa asuvana, että kiihtyvä metsien hakkaaminen on tehnyt monista erämaisista alueista nuorta metsää, taimikoita ja ojitusten halkomia vähäriistaisia puupeltoja. Eivät sellaisiin metsiin halua sen enempää retkeilijät kuin metsästäjätkään mennä, Pitko näki.

Keskustan ilomantsilaisella kansanedustajalla Hannu Hoskosella oli asiaan toinen näkökulma. Hoskonen näki kansallispuistot ryteikköinä, joissa metsä kuolee pystyyn ja joita kukaan ei halua tulla katsomaan.

– Jos joku kuvittelee, että se on se luonnonmetsä, jollaista täällä tässä kaupungissa tunnutaan innolla haluttavan, niin sellaista metsää ei halua kukaan. Siellä ei mitään kasva. Siellä ei uskalla liikkua, kun on kaatuneita, lahonneita puita sikin sokin, sinne meneminen on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta, keskustaedustaja pauhasi.

Hoskonen paheksui myös metsästäjien oikeuksien jatkuvaa loukkaamista.

– Tämä kansakunta kun lähti aikanaan kehittymään, niin metsästys, kalastus ja metsistä saatavan särpimen eli leivänjatkeen saaminen ruokapöytään olivat aivan välttämättömiä.

Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Juha Sipilä (kesk.) näki metsästysnäkökulman saaneen asiassa ylisuuren osuuden.

– Kansallispuisto on haluttu sinne paikkakunnalle, se on saatu sinne ja luonnonsuojelulain perusteellahan metsästys kansallispuistossa on lähtökohtaisesti kokonaan kielletty.

Nyt Sipilän mukaan tästä on tehty poikkeus, jonka lopputuloksena Sallan kuntalaiset saavat metsästää alueella hirvenmetsästyskin on sallittu Sallaan lain voimaan tullessa rekisteröidyille metsästysseuroille.

– Eli metsästys on otettu minusta tässä poikkeuksellisen hyvin huomioon, Sipilä totesi.