Uutuuskirja: Keskisuomalaisen mahtimies oli itse kuoppaamassa rahakasta Alma-fuusiota
Mediakonserni Keskisuomalaisen nykyinen konsernijohtaja ja suurin yksittäinen osakkeenomistaja Vesa-Pekka Kangaskorpi oli olennaisessa roolissa vuodossa, joka johti aikoinaan Alma Median ja Keskisuomalaisen yhdistymissuunnitelman lopulliseen kariutumiseen.
Toimittaja, kirjailija Elina Grundströmin kirjan mukaan Kangaskorpi olisi ollut itse fuusiota koskevan jymyuutisen vuotaja, mutta Keskisuomalaisen mahtimies ei tätä STT:n haastattelussa myönnä.
– En ole koskaan sanonut, että konkreettisesti vuodin sen tiedon, mutta en ole kiistänytkään, Kangaskorpi sanoo STT:lle.
Kangaskorpi ei avaa, miten tieto tarkoin varjellusta suunnitelmasta vuoti käytännössä julki. Se käy kuitenkin aika selväksi, että hän tiesi asiasta.
– Sanotaan näin, etten ollut yhtään järkyttynyt vuotamisesta ja vuotamisesta oli myös hyötyä.
Haastattelun aikana hän muotoilee asian myös esimerkiksi niin, että epäilee olleensa aika lähellä vuotoa. Toisessa kohdassa haastattelua hän sanoo kantavansa asiasta oman vastuunsa ja kolmannessa, että kyseessä oli järkevä teko, myös Alman kannalta. Sitten keskustelu kääntyy aina muihin seikkoihin.
Grundströmin kirja Tehtävä Keski-Suomessa. Vesa-Pekka Kangaskorpi ja kaikkien aikojen mediavallankaappaus (Siltala) tuli julki keskiviikkona.
Kirjassa kerrotaan, kuinka Keskisuomalaisen silloinen hallituksen puheenjohtaja Kangaskorpi oli junailemassa salanimellä Hopea kulkenutta pörssiyhtiöiden Alman ja Keskisuomalaisen yhdistymistä vuonna 2006.
Kaupat olisivat olleet muun muassa Kangaskorvelle itselleen taloudellisesti houkuttelevat. Yhdistyminen Alman kanssa olisi tehnyt hänestä erittäin äveriään. Lisäksi tarjolla olisi ollut hyviä luottamustehtäviä uudessa yhtiössä.
Mutta joulukuinen aamu muutti kaiken. Uutinen hyvin pienen piirin tiedossa olleesta suunnitelmasta tuli julki Taloussanomissa ja levisi muihin viestimiin. Taloussanomien uutisessa kerrottiin, että Alma aikoo napata Keskisuomalaisen ja että fuusio kasvattaisi Alman lähes kilpailija Sanoman kokoiseksi.
Samana päivänä Keskisuomalaisen hallitus hylkäsi fuusion.
Sittemmin on arvailtu, miten kaavailut vuotivat julki ja kuka oli asialla. Kirjan perusteella taustavoimat vaikuttavat olleen varsin selvät.
Jo ennen vuotoa oli käynyt Keskisuomalaisessa ilmi, ettei hanke ole myötätuulessa. Hallituksen piirissä keskustelut olivat myrskyisiä, ja näkymät yhtiökokoukseen olivat huonot.
– Halusin, että asia saataisiin jollain tavalla julkiseksi ja ratkaistua. Ihmiset piti saada ottamaan kantaa, että saatiin prosessia hoputettua. Tarkoitukseni oli kyllä suoraan sanoen kaataa hanke ja tiesin, että kun se tulee julkisuuteen, se kaatuu. Se oli minun ja (silloisen Keskisuomalaisen päätoimittajan ja yhden omistajan, jo edesmenneen) Erkki Laatikaisen yhteinen manööveri, Kangaskorpi sanoo kirjassa.
Kangaskorpi tarkentaa STT:lle, että kerrottu pitää osin paikkansa.
– Tarkoituksena ei ollut kaataa hanketta, vaan saada osakkaiden näkemys siihen.
Jos hanke olisi mennyt yhtiökokoukseen, siellä olisi tullut Kangaskorven STT:lle luonnehtimin sanoin turpaan. Hankkeen kaatuminen yhtiökokouksessa olisi ollut noloa, ja hallitus olisi joutunut eroamaan. Asia olisi aiheuttanut epäsopua maakunnassa ja syönyt luottamusta. Vuodon jälkeen peli vihellettiin poikki.
Yksinkertaistettuna maakuntahenki voitti rahan. Fuusioituminen helsinkiläisen mediayhtiön kanssa uuden sinivalkoisen toimijan luomiseksi oli kuopattu.
Kirjan mukaan Kangaskorpi on laskenut moneen kertaan, mitä fuusioituminen olisi rahassa merkinnyt hänelle – ja jälkipolville. Kauppojen toteutuminen ja osuuksien saaminen Alman osakkeina olisi tarkoittanut, että hänen ja sisar Soili Kangaskorven osakeomistusten arvo olisi nyt yhteensä 50–60 miljoonaa euroa.
Nyt Keskisuomalaisessa se on kaikkiaan noin 10 miljoonaa euroa.
– Kyllä se olisi ollut lapsille ja seuraavallekin sukupolvelle parempi ja lopullisempi taloudellinen turva. Nyt ne joutuvat tekemään vähän hommia itsekin, Kangaskorpi sanoo kirjassa.
Keskisuomalaiselle ei ole käynyt kuitenkaan huonosti, päinvastoin. Keskisuomalainen on säilynyt itsenäisenä ja laajentunut merkittävästi. Hopea muuttui laajentumiseen perustuvaksi Kulta-hankkeeksi.
Konserni julkaisee nyt noin sataa mediaa. Joukossa ovat esimerkiksi Keskisuomalainen, Savon Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat, Hämeen Sanomat, Karjalainen ja Kouvolan Sanomat. Työntekijöitä on noin 5 000 ihmistä.
Keskisuomalainen on myös Suomen Tietotoimiston toiseksi suurin omistaja Sanoman jälkeen.
– Me olemme maksaneet vuoden 2006 jälkeen yli 150 miljoonaa euroa osinkoa meidän osakkaillemme, Kangaskorpi kertoo.
Kangaskorpi arvioi, että jos Alman ja Keskisuomalaisen fuusio olisi toteutunut, mediakenttä olisi harvalukuisempi kuin nyt.
– En usko, että Alma Media olisi ostanut Joroisten lehteä, Perniön Seutua, Loviisan Sanomia ja vastaavia, mitä me olemme ostaneet. Olemme halunneet pitää yllä moniarvoista mediakenttää ja tehneet sen kannattavasti, koska olemme hyödyntäneet synergioita, Kangaskorpi sanoo,
Samassa yhteydessä hän kehuu yritysjohtamisesta Kai Telannetta eli miestä, joka oli Alman toimitusjohtajana jo fuusioaikeiden aikaan.