Joka kolmas leikkaisi kehitysyhteistyöstä
Suhtautuminen kehitysyhteistyöhön jakaa suomalaisia, selviää Taloustutkimuksen ulkoministeriölle tekemästä kyselystä. Suomalaisista melkein kaksi kolmannesta pitää kyselyn mukaan kehitysyhteistyötä yleisesti hyvänä asiana. Trendi on kuitenkin ollut laskeva. Runsas kolmannes suomalaisista ei pidä kehitysyhteistyötä tärkeänä.
Myönteisimmin kehitysyhteistyöhön suhtautuvat kyselyn mukaan korkeakoulutetut naiset, kun taas kielteisemmin suhtautuvat peruskoulutuksen saaneet miehet.
Myös puoluetausta jakaa suhtautumista kehitysyhteistyöhön. Kielteisintä suhtautuminen on perussuomalaisia äänestävien joukossa. Myös kokoomuksen äänestäjien keskuudessa suhtautuminen on muuttunut aiempaa kielteisemmäksi. Eniten kannatusta kehitysyhteistyö kerää vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.
Ukrainalle annettava humanitaarinen apu sen sijaan saa laajaa kannatusta. Suomalaisista 90 prosenttia on sitä mieltä, että Ukrainan tukeminen kehitysyhteistyövaroin on tärkeää. Lisäksi kolme neljästä on sitä mieltä, että Suomen tulee myös tukea Ukrainan jälleenrakennusta kehitysyhteistyövaroin sodan loputtua.
Kehitysyhteistyön määrärahoista olisi kyselyn mukaan valmiita leikkaamaan osan tai lopettamaan kokonaan reilu kolmannes suomalaisista. Suomen kehitysyhteistyöhön käytettävät määrärahat vuodelle 2024 ovat noin 1,2 miljardia euroa.
Vain reilu kolmannes suomalaisista katsoo, että Suomen tekemällä kehitysyhteistyöllä saavutetaan tuloksia. Vuosi sitten vastaavassa tutkimuksessa tätä mieltä oli lähes puolet.
Yleisin perustelu kehitysyhteistyön tukemiselle on, että sen avulla Suomi voi pyrkiä edistämään maailman vakautta. Sen sijaan esimerkiksi ilmastonmuutosta ei pidetä hyvänä perusteluna kehitysyhteistyölle. Sen kertoivat perusteluksi alle 10 prosenttia vastaajista. Viidennes suomalaisista ei näe yhtäkään hyvää perustelua kehitysyhteistyölle.
Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus 27.–31. toukokuuta. Siihen vastasi runsas tuhat Manner-Suomessa asuvaa yli 15-vuotiasta henkilöä.