Eläkebarometri: Puolet suomalaisista kannattaa työperäisen maahanmuuton lisäämistä
Joka toinen suomalainen kannattaa työperäisen maahanmuuton lisäämistä, jos eläkejärjestelmää pitää muuttaa rahoituksen takia, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreesta eläkebarometrista.
Sen sijaan eläkkeiden leikkaamista suomalaiset vastustavat jyrkästi. Lähes kaikki väestöryhmät suhtautuvat kielteisesti nykyisten ja tulevien eläkkeiden leikkaamiseen.
Eläkeiän nostaminen kävisi sen sijaan lähes 30 prosentille suomalaisista.
– Jos työssä olevan väestön määrä lisääntyy esimerkiksi maahanmuuton kautta, eläkkeiden maksajia tulee yhteiskuntaan lisää ja rahoitukseen kohdistuva paine helpottaa, sanoo ETK:n ekonomisti Sanna Tenhunen tiedotteessa.
Syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyminen tuovat tulevaisuudessa eläkkeiden rahoitukseen muutospainetta.
Työperäisen maahanmuuton jälkeen toiseksi suosituin ratkaisu on työssä olevien ja työnantajien maksamien eläkemaksujen nostaminen. Eläkemaksujen nostamista kannattaa täysin tai jossain määrin 39 prosenttia eläkebarometrin vastaajista. Maksujen nostamista vastustaa kuitenkin yhtä suuri osa vastaajista.
Työperäiseen maahanmuuttoon suhtautuvat myönteisesti muita yleisemmin korkeasti koulutetut, ylemmät toimihenkilöt, opiskelijat, pääkaupunkiseudulla asuvat sekä vihreiden kannattajat.
Sen sijaan kielteisesti suhtautuvat muita yleisemmin matalasti koulutetut sekä perussuomalaisten kannattajat.
Luottamus eläkejärjestelmään on pysynyt vahvana. Lähes kolme neljästä luottaa edelleen eläkejärjestelmään joko täysin tai jossain määrin.
ETK:n johtaja Jaakko Kiander ennustaa, että suomalaisilla on edessään vaikea keskustelu eläkkeiden rahoituksesta.
– Helppoja ratkaisuja meillä ei ole. Etuuksia ei haluta leikata eikä maksujenkaan korottaminen ole suosittua. Niukka enemmistö kannattaa maahanmuuton lisäämistä, mutta siihenkin kohdistuu merkittävää vastustusta.
Kiander huomauttaa, että lisäksi on huomioitava maiden välinen kilpailu osaajista, sillä moni muukin länsimaa haluaa lisää työvoimaa.
ETK:n eläkebarometrin toteutti Kantar TNS. Puhelinhaastatteluihin osallistui toukokuussa 1 003 suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
