Ekonomistit HS:ssa: Eurosta ollut Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä
Yhteisvaluutta eurosta on ollut Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä verrattuna vapaasti kelluvaan valuuttaan.
Näin arvioi suurin osa Helsingin Sanomien kyselyyn vastanneista 29:stä suomalaisekonomistista.
Ekonomisteista 14 oli sitä mieltä, että euron haitat peittoavat hyödyt, kahdeksan ekonomistin mielestä taas hyödyt ovat haittoja suuremmat. Seitsemän ekonomistia ei osannut vastata kysymykseen.
Ylivoimainen enemmistö vastaajista myös uskoo, että Suomi olisi toipunut vuonna 2012 alkaneesta taantumasta nopeammin, jos sillä olisi ollut käytössä oma vapaasti kelluva valuutta.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä on sitä mieltä, että eurojäsenyys on tuonut Suomelle tullessaan enemmän haittaa kuin hyötyä.
Vihriälän mukaan Suomea on kohdannut sarja voittopuolisesti Suomeen kohdistuneita šokkeja, joihin sopeutuminen olisi ollut todennäköisesti parempaa oman valuutan oloissa.
– Kaupankäynti on toki helpottunut euron myötä euroalueella, mutta tämän kvantitatiivinen merkitys ei näyttäisi olleen kovin suuri, hän arvioi Helsingin Sanomissa.
Myös palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto pitää ongelmana Suomen taloussuhdanteiden ennakoitua suurempaa eriaikaisuutta Keski-Euroopan kanssa.
– Kun Suomelle ilmaantui muuhun Eurooppaan nähden erityisongelmia – Nokian romahdus, paperin viennin heikko kehitys ja Venäjän viennin romahdus – euro oli tarpeidemme kannalta liian vahva.
Taloustieteen professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopistosta väittää, että ruro on ollut Suomelle ja Euroopalle väärä ratkaisu. Hänen mukaansa eurosta on ollut hyötyä ainoastaan Saksalle.
– Keskeinen lainalaisuus kansainvälisessä taloudessa on tuottavuuskehityksen eriytyminen maittain. Tämä johtaa tuotannontekijäkorvausten vaihtotasekehityksen erilaistumiseen. Valuuttakurssin kiinnittäminen maiden rahojen välille keinotekoisesti ei ole ratkaisu vaan ongelmien äiti. Sopeutuminen epäsymmetrisiin shokkeihin edellyttää, että rahan hinta joustaa etenkin, jos työn hinta ei sitä tee.
Moni Helsingin Sanomien kyselyyn vastanneista ekonomisteista on sitä mieltä, että yhteisvaluutan alkuaika Suomi hyötyi eurosta, mutta viime vuosina euron vaikutukset ovat olleet negatiivisia.
Aktian pääekonomisti Heidi Schaumanin mukaan euron hyvä puoli on, että se on lisännyt vakautta Suomen rahamarkkinoilla.
Schaumanin mielestä pitkäaikainen osallistuminen yhteisvaluutta-alueeseen vaatii suomalaisilta työmarkkinoilta nykyistä enemmän joustoa.
– Etenkin palkat pitäisi pystyä sopeutumaan muuttuneeseen tilanteeseen nopeasti. Oma valuutta olisi siis antanut enemmän joustoa ja sopeutumiskykyä taloudelle tilanteessa missä työmarkkinoiden joustot eivät ole olleet riittäviä.
Taloustieteen professori Rauli Svento Oulun yliopiston kaupakorkeakoulusta pitää euron puolia. Hänen mielestään yhteisvaluutan hyötyjen ja haittojen punninta on Suomessa historiatonta.
Svento muistuttaa, että oman valuutan aikana Suomea vaivasi devalvaatiosyklien kierre.
– Meidän kustannustaso karkasi systemaattisesti tietyin välein kilpailijamaita korkeammalle. Ero kurottiin umpeen devalvoimalla. Seurauksena kotimainen hintataso nousi edelleen, reaalitulot alenivat ja ostovoima hiipui. Sama ilmiö voi toteutua kelluvienkin kurssien maailmassa.
Svennon mukaan omaa valuuttaa parempi tie olisi oppia pitämään kustannustaso kurissa euron puitteissa.
Myös Suomen yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen uskoo, että euron hyödyt ovat haittoja suuremmat.
– Euro on tuonut pienelle avoimelle taloudelle ennustettavuutta ja sitä kautta vakautta. Euron tuomat hyödyt ovat useimmille näkymättömissä (yritysten maksuliikenne, rahoituksen transaktiokustannusten aleneminen jne.) ja toisaalta niin arkipäiväisiä, että niiden poistuminen herättäisi suurtakin huomiota/vastarintaa.
Kuismanen huomauttaa, ettei markka-ajan rahapolitiikkaa voida pitää suurena menestystarinana.
– Käsitykseni on, että ilman euroa Suomen rahoitusmarkkinoihin olisi kohdistunut viimeisten vuosien aikana huomattavan suurta painetta.
